perjantai 11. toukokuuta 2018

Se on kesä!

Kulunut reilu viikko tai jotain sinne päin on ollut tosi lämmin ja aurinkoinen. Sen seurauksena luonto on ihan huomaamatta vaihtanut väriä harmaasta vihreäksi ja samalla meillä alkoi jälkikausi. Aina yhtä ihanaa pitkän tauon jälkeen!


Muuten ei olekaan niin mukavaa, koska luonnon herääminen on tuonut mukanaan punkit (Hikasta nypitty viikon sisällä 5, Pätkiksestä 1), ampiaiset (jotka tulevat jostain raosta meille sisälle ahdistelemaan viattomia ampiaisfoobikkoja eli minua :D), hiiret (jotka tulevat myös jostain raosta meille sisälle, pari päivää sitten sain kunnon slaagin kun yksi sellainen oli jumissa keittiön roskapussissa keskellä päivää) ja kaikista pahimpana kyyt.


Olen jo hetken ollut aika hysteerinen kyiden suhteen, vaikkei niitä vielä missään ollut näkynytkään. Vaikka ulkoiltiin 5-7 aikoihin aamusta (kun eihän ne niin aikaisin ole hereillä), niin tuolloinkin on ollut jo niin aurinkoista ja lämmintä, että koirien puskissa rymyäminen on ahdistanut. Mutta eipä sitten törmätty kyyhyn lenkillä, vaan ihan omalla pihalla, keskellä pihan aukeinta ja suojattominta paikkaa, ihan heti sen perään, kun koirat oli rampannut siinä edestakas (onneksi olin laittanut autoon enkä jättänyt pihalle puuhaamaan niinkuin usein tulee tehtyä)... En tiedä oliko ollut auton alla vai jossain talon nurkalla, mutta niiiin ahdistavaa...


Tuon jälkeen en ole päästänyt koiria pihalle ja kaikki lenkit ollaan tehty remmissä. Saa nähdä pääsenkö tästä traumasta yli ikinä...

Mutta jatketaan mukavimmilla videoilla. Viime lauantaina käytiin hallilla ottamassa vähän putkirallia, puomin käännöksiä (kääntyy yhtä sutjakasti molempiin suuntiin!) ja itsenäisiä keppikulmia.

Käännöksiä



Putkirallia (ja irtoamista)



Keppejä


Hallikeikan jälkeen käytiin Marjella uimassa (jossa Hikka sai jonkun ihme kipukohtauksen uimisen jälkeen. Kun ei mitään muuta vikaa koirasta löytynyt niin oletus on, että oli niin täynnä ilmaa, että vatsaan sattui niin pal vietävästi, kunnes vihdoin alkoi röyhtäilemään (jonka jälkeen kipukohtaus loppui).


Polskuttelujen jälkeen saatiin mieluisia vieraita, kun Pipsa ja ihana Nita tulivat käymään. Leikkimään ei tyttöjä uskaltanut tällä kertaa päästää (viime kerrasta on melkein vuosi jo), mutta vierailun kunniaksi korkattiin meidän jälkikausi alkaneeksi. Ilman tätä vierailua olisi aloitus voinut venähtää helposti ties kuin pitkälle :D.

Mutta kun kerran aloitettiin, niin mentiin jäljelle seuraavanakin aamuna. Hieman jälkimistä on haitannut se, että ovat laittaneet lietteet pelloille eli pohja on osittain ihan tuoreen haisevan lietteen peitossa. Mutta eihän se näitä supernenäisiä ranskiksia haittaa! Tosin Pätkiksen sunnuntain jälki oli todella haastava, kun just ennen jäljelle lähtöä lietettä ajava traktori ajoi Pätkän jäljen aloituksen (ja ekan kulman) päältä, kun ei päässyt mun tien tukkeena olevan auton takia tietä pitkin takapellolle ajamaan lisää lietettä. Hieman haparoiden Pätkä meni aloituksen, mutta siitä eteenpäin pikkumies oli ihan super!


Iltapäivästä olikin sitten meidän toiset kakkosten kisat JAUlla Sipoossa Jessi Landenin tuomaroimana. Hauskat ja vauhdikkaat radat, joissa olin kyllä aika pahasti hätää kärsimässä ehtimisten kanssa ja aksadadoilta tulikin sitten hyllyt.

Tällä radalla selviydyin pelastellen ja kalastellen tuonne 9:lle asti. Sieltä Hiku sitten ei kääntynyt 10:lle, vaan porhalsi ensin pituuden mukaan. Olisi pitänyt tehdä kunnon putkijarru jo ennen putkea, sillä mikään haltuunotto ei enää putkesta tultaessa auttanut. Mutta toisaalta, keinu oli kökkö (lensi taas sen mukana) joten kun oli hylly alla niin maltoin ottaa sen uusiksi. Puomilla sain suunnitellun etumatkan, kun lähdöt toimi tässäkin, mutta oli kuulemma vähän horjahtanut puomille mentäessä. Ihan ok kontakti kuitenkin ja sain oikeaan päähän putkea. Siitä vaan jäin sitten liikaa ihmettelemään ja jouduin tekemään leikkauksilla 5-7.

Tällä radalla tehtiin hienoa rataa aina tuonne seiskaan asti. Sen jälkeen kuitenkin hylly, kun olin liikaa jäljessä (kutonen sellaisessa linjassa, että oli pakko ohjata pitkälle), että olisin ehtinyt saada putken jälkeen haltuun kasille päin ja niinpä otettiin taas pituus mukaan ennenkuin jatkettiin oikeaa rataa. Puomi oli tällä radalla superhyvä, kuuluttajakin kommentoi asiaa :)


Mutta ekana olleelta hypäriltä saatiin kuitenkin meidän eka kakkosten nolla, wippii!!

Ja mikä hienointa, lähdöt toimi ihan unelmasti kaikilla radoilla. Tälläkin radalla joutui jättämään koiran tosi pitkälle (menin kakkosen ja kolmosen väliin about), mutta ei mitään ongelmaa.


Tiistaina alkoikin sitten taas pitkän tauon jälkeen aksat Akatemialla. Huippikset treenit, jossa teemana oli mun koomaamisesta ja passivoitumisesta pääseminen. Tuon kun saisi kisoissakin iskostettua omaan mieleen, niin olisi paljon helpompaa!

Keskiviikkoaamusta ehdittiin reilusti ennen kasia niin jäljestämään kuin käydä hallilla ottamassa lisää puomin käännöksiä ja keinun kriteerin uudelleen rakentamista.

Tiukat käännökset sujui edelleen, mutta loivien kanssa ei onnistuttu kertaakaan...




Keinulla olen nyt tullut siihen tulokseen, että Hikka pysähtyy namitetulla keinulla vaan syömään, ei se siinäkään ole varsinaisesti tajunnut, että se on se kriteeri, jota keinulla pitäisi tehdä (olen siis iäisyyden ihmetellyt miksi Hikka tekee hienot keinut aina namilla, mutta ilman ei pysähdy ikinä vaan meillä on ollut "juoksarikeinu", josta vielä hyppää yhtäaikaa keinun kanssa tosi pelottavan näköisesti). Joten ollaan nyt aloitettu 4on treeni ihan alkutekijöistä. Saas nähdä mitä tästäkin tulee..



Jäljellä sekä Hiku että Pätkä suorituivat taas mallikkaasti lietteisillä alustoilla.

Hikun tyylinäyte

Ja jokseenkin reipasvauhtisen Pätkiksen piikki (joka näyttää ihan joltain muulta videolla, mutta kyllä se piikki oli :D)


Eilen olikin helatorstain ja siis lomapäivä keskellä viikkoa. Sen kunniaksi saatiin taas kivoja vieraita Annen, Oomin ja Kodan tullessa käymään.

Sitä ennen kuitenkin taas Hikalle ja Pätkälle jäljet. Pätkä sai kulma- ja piikkitreeniä (samalla tarkoitus rauhoittaa menoa ja lisätä keskittymistä), josta suoriutui hienosti. Hikalle teinkin sitten radikaalin eläinkokeen. Ekaa kertaa jälki oli osittain (ei siis kokonaan sentäs) namitettu vaan 10-20 askeleen välein, kulmat oli tyhjät ja lähetin Hikan jäljestämään ilman valjaita ja liinaa. Ja kuvasin lystin vierellä kulkien. Kaikki tämä, koska "joku" sattui kommentoimaan edellistä videota hitusen ärsyttävään sävyyn :D.

No, ei tulla kokeilemaan moista uudestaan, mutta jos ei muuta niin ihan kiva motivaatio tuolla koiralla on jälkeen ja sen ajamiseen (loppuun) ja selkeä ajatus siitä, että homman nimi on jokaisen askeleen tarkastaminen eikä vaan jäljen päällä surffaaminen, vaikka kukaan ei ole hönkimässä niskaan ja vaatimassa tarkkuutta.



Oomin ja Kodan kanssa käytiin sitten uudelleen pellolla, jonka jälkeen oli tarkoitus käydä hakemassa vähän lisää namia ja tehdä vielä yhdet jäljet. Mutta toisin kävi, kun törmättiin pihalla tuohon aiemmin mainittuun kyyhyn. Hyh. Sen jälkeen ei vaan kyennyt jättämään koiria pellon laidalle auton ovet apposen auki. Saatika lähettämään koiraa jäljestämään... Mentiin siis Lempolaan nurtsijäljestämään ja siitä Lägin ulkokentälle ministi aksaamaan.



Tänään oli sitten taas kisat, nyt HAUlla Miia Laamasen tuomaroimina. Ekalta (agi)radalta tehtiin hylly, mun valssit oli kokoajan myöhässä ja lopulta unohdin radankin loppupyöritykseen. Tokalta aksaradalta tehtiin sitten nolla, samoin vikalta hypäriltä. Voittoja molemmat.


Mikä parasta, lähdöt oli edelleen hienot, keinut toimi (nää pari kriteeritreeniä on ehkä jo tuottanut ajatusta Hikankin päähän!) ja kontaktit oli jees. Ekalla radalla Hikka teki hienon tiukan 180 käännöksen puomilta, vaikka oli hämyesteitäkin ympärillä. Wiiihiii! 


Kuva: Anne Saari (ja mun käsittelyllä pilaama :P)