tiistai 9. tammikuuta 2018

Ekat viralliset aksakisat ja nollavoitto!

Ilmoitin Hikan hetken mielijohteesta KKK:n kisoihin viime sunnuntaille. En tiedä miksi, kun tarkoitus oli kisata vasta nyt tulevana viikonloppuna omassa hallissa, mutta ehkä jonkinlainen ajatus oli, että käyn mittaamassa Hikan jossain muualla ja jos on kamalaa niin ei sitten kuitenkaan kisata kuin vasta alkuperäisen suunnitelman mukaan. En siis ole päässyt missään harjoittelemaan mittausta ja vaikka "normimittaus" ei niin haastava olekkaan, niin ajattelin senkin nyt edes vähäsen totuttelua vaativan.

Hirmuisen jännityksen kera siis sunnuntaina Kirkkonummelle. Itse kisoihin en tainnut uhrata ajatustakaan, kun kaikki hermoileminen kului miettien kaikkia mahdollisia skenaarioita miten mittaaminen voi olla ihan katastrofi. Mutta ihan turhaan stressasin - meille kävi tosi hyvä tuuri ja Hiku pääsi Jouni Kauton mitattavaksi ja pikkupyrrin mittaaminen sujuikin varmoissa käsissä sitten todella kivuttomasti. Ja mikä parasta, Hiksu on nyt medi ainakin siihen viralliseen mittaukseen asti! Wiihii!




Jo ilmoittautuessa olin hämmentynyt kuinka vähän kisaajia oli ja kisapaikalla (agiradoilta oli osa noussut kakkosiin) jatkoin hämmästelyä. Omat muistikuvat kisapäivistä Pätkiksen kanssa toivat mieleen vaan monien kymmenien koirakoiden kisoja, ei tällaisia muutaman hassun kisaajan kisoja. Tiedä sitten onko maksiluokat aina isompia (kuin medi) vai johtuuko uusista luokista vai ihan vain vuoden ekoista kisoista, mutta aika mukavan nopeasti selvittiin päivästä näin! Ja muutenkin oikein kivat kisat, Hikun kanssa on niin helppo navigoida ahtaissakin paikoissa, kun se on niin kirppunen ja lunki.

Tuomarina oli Seppo Savikko ja rata oli kivantuntuinen - sellainen, että pystyin psyykkaamaan itseni ajattelemaan ettei se eroa mitenkään episten supermölliradoista paitsi että siellä oli kepit ja pituus :D.
Vähän niinkuin tällainen:


Lähdössä Hiku olisi mielellään lähtenyt itsekseen radalle, mutta pysyi sentäs (joskaan en tainnut sitä ihan kunnolla vapauttaa, pitää oikeasti keskittyä siihen, etten hiipparoi lähtöä vaan reippaasti kävelen minne pitää ja selkeästi vapautan..). Sellaista vauhtia tuli renkaan jälkeen kepeille, että hetken joutui tekemään enemmän töitä, että pysyi rytmissä, mutta kolmosvälistä lähtien oli jo saanut itsensä balanssiin. Ja siitä sitten mentiin lujaa... Pituuden jälkeen oli aika pitkä matka putkeen, mutta irtoamisen kanssa ei ongelmia, siitä tein persjätön ja (maltoin!) odotin 6 ja 7 välillä, että sain ohjattua 7 (ettei juoksen perässä ohi) ja siitä sitten olinkin tietty jäljessä, joten 8-9 putket meni vaan puuuutkeeen huutamisella... Sekä 9 että 11 putken pääksi valittiin sama eli ulommainen puoli. 12-13 väli meni vähän pitkäksi kun tuli vauhdilla putkesta ulos, mutta siitä sitten hienosti ja irtosi oikein kivasti loppusuoran. Ja siinä se oli, meidän ekat viralliset kisat ja eka nollavoitto! Me oltiin yhdessä radalla ja meillä oli kivaa - niin ihanaa! 💗💗💗


Kokonaisuudessaan kaikkien tuloksia en löytänyt mistään, mutta Hikun etenemä oli 5,73 m/s - vähän jäi hampaankoloon ettei päästy yli 6 m/s, kun ois se ihan mahdollista tuolla radalla ollut 😆. Mutta oli miten oli, niin tyytyväinen olin taas pikku kirppuseen ja meidän yhteistyöhön!

Muuten viikko oli pitkästä aikaa akspainotteinen. Tiistaina Iidan ekat juoksaritreenit joulutauon jälkeen - katsottiin missä ollaan (ilman ainuttakaan treeniä...) ja tehtiin pääosin treeniä, missä juoksin tarkoitukselle Hikan linjan eteen (sille vaikeaa). Kotiläksyksi saatiin samaa.

Keskiviikkona mentiin tosi ekstemporee tuuraamaan Johannan ja Pilvin Niinun treenejä. Ja olipas muuten hyödylliset treenit! Rata oli oikein kiva ja tehtiin meille aika haasteelliset kepit mallikkaasti, mutta erityisesti saatiin hurjan hyviä ajatuksia meidän keinuun (joka tökkii pahasti edelleen) ja tehtiin ihan vieras puomi radan osana ja molemmilla semiok osumat! Ekalla yrityksellä ennen ekaa niveltä tuli joku ihme epävarmuus (joko vieras puomi tai sitten näytti siltä että tuli vähän huonossa kulmassa ja balanssin kanssa oli ongelmia), mutta kiihdytti siitä puomin päällä, toka yritys super (joskin osuma ois saanut olla vielä parempi, mutta kuitenkin..). Jatkoa ajatellen pitäisi varmaan viimeistään nyt alkaa miettimään millaisia osumia palkkaa tuollaisilla vieraspuomi -yrityksillä. Just nyt kallistun huonoistakin palkkaamiseen, että varmuus säilyy, mutta pitemmän päälle en  tiedä kuin hyvä suunnitelma se oikeasti ois... Ja pitää yrittää päästä joku kerta uudestaankin Niinun treeneihin, sen verran paljon tuli kaikkea hyödyllistä.

Torstaina sain vihdoin avainkoodin vapaakorttitreenejä varten, joten to-pe aamusta tehtiinkin keinu ja puomitreenejä. Mitään sen mainittavampaa edistymistä keinun kanssa ei ole (vieläkään) tapahtunut, mutta elän toivossa, että kokemuksen ja varmuuden myötä ongelma ehkä poistuisi. Joten jatketaan tekemistä nyt tälleen.

Torstaina käytiin illasta myös pitkästä aikaa uimassa Hyvinkäällä. Ollaan oltu kaikki vähän hunningolla liikkumisten suhteen, joten karvaiset sai aloittaa vuoden 2018 kuntokuurin. Minä tulen sitten perässä. Jossain vaiheessa 😛. Momokin ui muiden mukana, mutta tuli vähän paha mieli, niin selvästi Momo on kesästä (kun viimeksi käytiin) vanhentunut. Mielellään olisi uimisen sijaan kävellyt minun perässä, meni kyllä innolla uimaan kun sille näytin väylän (voi olla, että pelkästään aistien heikentyminen hankaloittaa uimaan lähtemistä) mutta sitten altaasta noustessa takapää oli todella huteran oloinen... Hikkaa Pompeli toki jahtasi yhtä intensiivisesti kuin aina ennenkin.


Perjantaina Hikka pääsi Marjelle käsittelyyn. Mitään varsinaista vikaa sillä ei ole ollut, mutta kun juoksut tuntuu vaikuttavan henkisestikin (on juoksua ennen, aikana ja jälkeen selvästi pehmeämpi ja herkempi) siihen aika voimakkaasti niin halusin tsekata tilanteen kropankin puolesta. Ja olihan se todella jumissa lantiostaan. Sai niin bemeriä, manuaalista käsittelyä ja lopulta laseria ennenkuin alkoi helpottamaan. Pitää käydä vielä uudestaan lähiaikoina tsekkaamassa tilanne.

Lauantaina olikin sitten lepopäivä, kun minä vietin sen Kaarinassa One Mind Dogsin mentaalipäivässä - paljon tuttua juttua, mutta tosi paljon hyviä ajattelemisen arvoisia juttuja. Ei vain koiraharrastukseen sovellettuna vaan ihan muutenkin. Suosittelen kyllä vastaavaa, jos tulee vastaan!

Eilen käytiin niin aamusta kuin illasta hallilla tekemässä pikaisesti keinua ja puomia. Ja tänään aamusta sama setti. Tiedä onko mitään hyötyä, mutta onpa kiva pitkästä aikaa tehdä jotain, ihan mitä vaan 😀