Askel aikuisuuteen - eka serti ja toka juoksu (?)
Aksat on edelleen tauolla, mutta kaikenlaista muuta ollaan ehditty puuhata. Isoimpana ekojen virallisten näyttelyiden korkkaaminen PK-tapahtumassa eilen helatorstaina. Oltiin paikalla jo hyvissä ajoin kannustamassa kun Anna esitti "hieman" valtavirrasta poikkeavan näköisen KasKas bortsun himoitun H:n arvoisesti ja sen jälkeen vaan odoteltiin oman kehän alkamista. Vaikka oli kuinka hyvää seuraa ja aurinkoinen kaunis päivä, niin olin ihan valmis lähtemään kotiin jo paljon ennen Hikun kehän alkua... Ei vaan ole näyttelyt niin sitten yhtään mun juttu... Mutta odottelu palkittiin, kun Hikka ainoana lyhytkarvaisena oli ERI:llä ja SA:lla ROP ja sai ekan sertinsä!
Arvostelu näytti tältä:
Ja Hiku oli reipas. Vähän jänskäsin mitä tuumaa miestuomarista, joka näytti ottavan edeltävän koiran aika ronskisti, mutta tuomarisetä olikin oikein mukava ja Hikka otti käsittelyn hienosti, joskaan ei nyt varsinaisesti siitä nauttinutkaan. Kun päästiin juoksuosuuteen Hiksutin rentoutui ja se sitten tarkoitti sitä, että loppuaika kehässä seistiin häntä antennina. Tuomari sanoikin lopuksi tykänneensä kovasti Hikasta, lukuunottamatta tuota hännänkantoa... Väristä ei maininnut sanaakaan 😁.
PK-tapahtuma on siitä kiitollinen paikka, että siellä on yleensä aina ollut jotain muutakin katseltavaa kuin pelkkää näyttelytouhua. Tänä (kuten viime) vuonna LUKK järjesti tottis- ja suojelunäytökset ja että Hiku olikin onnellinen kun bongasi Petrin juuri ennen suojelunäytöksen alkamista - aina löytyy hetki hellyydelle :D
Mitähän muuta. Käytiin fyssarilla kontrollissa keskiviikkona. Hikka oli huomattavasti parempi, mutta ei edelleenkään täysin kunnossa.
"Selkä tänään selvästi jo rennompi. Liikeradat ok, mutta otj lonkan ojennusta ja loitonnusta yhä vastustaa. Oikean reiden lähentäjä hieman kiristää. Palpaatioarkuus lonkkanivelen takana viime viikkoa vähäisempää. Edelleen pieni tuntuma on. Katsotaan tilanne vielä 1-2 viikon kuluttua"
Vaikka aksaa ei ollakaan tehty, niin vähän jotain muuta kuitenkin. Kaikenlaiset seuraamisharjoitteet on ollut tauolla jo kuukausitolkulla, mutta nyt puuhasteluinnossani päätin kokeilla mitä Hiku sanoo jos yritetään (ylipäänsä seurata, mutta) seurata enemmän kuin ne normit pari töpöttävää askelta. Ja lelupalkalla normi nakin sijaan. Vähän yllättäen Hiku oli heti juonessa mukana! Touhu näyttää vähäsen hektiseltä, mutta kyllä tuosta varmaan rakentelee ihan kivan seuraamisen... Yritän lähteä liikkeelle vasta kun menee suu kiinni ja kivasti alkaa jo patoamaankin pikkaisen. Eikä näytä ihan hirveästi ottavan itseensä näistä tutuista häiriöistä 😀.
Seuraamisen lisäksi kokeiltiin tänään vähän ruutua. Ollaan testailtu sitä joskus lokakuussa pariin kertaan, mutta aika hyvin Hikka muisti homman jujun. Hauskasti näkyy tavasta mennä ruutuun koska tehdään tarjoamisen kautta ja koska siellä on lelu odottamassa 😀. Muutoin vähäsen testailin miten Hikka reagoi (maahan) käskyihin vauhdissa - ei huonosti!
Ai niin ja torstaina aamusta ennen PK-tapahtumaan lähtöä tein Hikulle pikaiseen lyhkäsen jäljen. Tuo pellonpätkä oli vanhan kuivuneen lietteen peitossa, mutta kun ei ollut muutakaan tarjolla niin mentiin sillä (Pätkä rukka jäi tällä kertaa siksi ilman). Aikasta hienosti Hiku nuuskutteli kakasta huolimatta ja mielentilakin oli paljon parempi kuin aiemmilla kerroilla tälle keväälle!
Nyt sitten jännätään sitä, onko Hikka aloittanut toiset juoksunsa. Pätkis ei ole reagoinut Hikkaan mitenkään normista poikkeavasti (eikä kukaan esmes eilisellä reissulla), mutta nuolee itseään aika paljon ja olin bongaavinani verta kun tökin Hikua paperin kanssa. Seuraillaan, ei kyllä just nyt tarttis vielä alkaa...
PK-tapahtuma on siitä kiitollinen paikka, että siellä on yleensä aina ollut jotain muutakin katseltavaa kuin pelkkää näyttelytouhua. Tänä (kuten viime) vuonna LUKK järjesti tottis- ja suojelunäytökset ja että Hiku olikin onnellinen kun bongasi Petrin juuri ennen suojelunäytöksen alkamista - aina löytyy hetki hellyydelle :D
Mitähän muuta. Käytiin fyssarilla kontrollissa keskiviikkona. Hikka oli huomattavasti parempi, mutta ei edelleenkään täysin kunnossa.
"Selkä tänään selvästi jo rennompi. Liikeradat ok, mutta otj lonkan ojennusta ja loitonnusta yhä vastustaa. Oikean reiden lähentäjä hieman kiristää. Palpaatioarkuus lonkkanivelen takana viime viikkoa vähäisempää. Edelleen pieni tuntuma on. Katsotaan tilanne vielä 1-2 viikon kuluttua"
Vaikka aksaa ei ollakaan tehty, niin vähän jotain muuta kuitenkin. Kaikenlaiset seuraamisharjoitteet on ollut tauolla jo kuukausitolkulla, mutta nyt puuhasteluinnossani päätin kokeilla mitä Hiku sanoo jos yritetään (ylipäänsä seurata, mutta) seurata enemmän kuin ne normit pari töpöttävää askelta. Ja lelupalkalla normi nakin sijaan. Vähän yllättäen Hiku oli heti juonessa mukana! Touhu näyttää vähäsen hektiseltä, mutta kyllä tuosta varmaan rakentelee ihan kivan seuraamisen... Yritän lähteä liikkeelle vasta kun menee suu kiinni ja kivasti alkaa jo patoamaankin pikkaisen. Eikä näytä ihan hirveästi ottavan itseensä näistä tutuista häiriöistä 😀.
Seuraamisen lisäksi kokeiltiin tänään vähän ruutua. Ollaan testailtu sitä joskus lokakuussa pariin kertaan, mutta aika hyvin Hikka muisti homman jujun. Hauskasti näkyy tavasta mennä ruutuun koska tehdään tarjoamisen kautta ja koska siellä on lelu odottamassa 😀. Muutoin vähäsen testailin miten Hikka reagoi (maahan) käskyihin vauhdissa - ei huonosti!
Ai niin ja torstaina aamusta ennen PK-tapahtumaan lähtöä tein Hikulle pikaiseen lyhkäsen jäljen. Tuo pellonpätkä oli vanhan kuivuneen lietteen peitossa, mutta kun ei ollut muutakaan tarjolla niin mentiin sillä (Pätkä rukka jäi tällä kertaa siksi ilman). Aikasta hienosti Hiku nuuskutteli kakasta huolimatta ja mielentilakin oli paljon parempi kuin aiemmilla kerroilla tälle keväälle!
Nyt sitten jännätään sitä, onko Hikka aloittanut toiset juoksunsa. Pätkis ei ole reagoinut Hikkaan mitenkään normista poikkeavasti (eikä kukaan esmes eilisellä reissulla), mutta nuolee itseään aika paljon ja olin bongaavinani verta kun tökin Hikua paperin kanssa. Seuraillaan, ei kyllä just nyt tarttis vielä alkaa...
