tiistai 18. huhtikuuta 2017

Testailuja

Pääsiäislomalla tuli ulkoilutettua pitkästä aikaa kameraa. Harmillisesti vaan ulkoiltiin (kameran kanssa) aina 6 aikoihin aamulla, joten varsinkaan metsässä ei valo riittänyt sitten niin mitenkään. Mutta pakko oli ikuistaa tuota meidän takapihan metsää puroineen vielä kun pystyy, kohta se on taas kasvanut umpeen kaikenmaailman roskakasveja (jos en onnistu niitä jotenkin pysäyttämään).



Perjantaina aamusta käväistiin hallilla. Aikainen lintu madon nappaa jne, ehditiin nimittäin juuri alta pois ennen ruuhkaa. Tehtiin vaan vähän keppejä, keinua, puomia ja ministi irtoamisrataa takaaleikkausteemalla. Muuten ei oltaisi varmaan menty ollenkaan, mutta ostin Hikulle Saijan kautta joku aika sitten uuden (OMD -teemaisen Kehu)lelun ja se osoittautui niin hyväksi, että kun tilaisuus tuli, ostin toisenkin (joka käytiin hakemassa hallilta)... Lauantainakin käväistiin aamusta pikapikaa hallilla samalla teemalla, paitsi että irroteltiin ihan ilman mitään teemaa.



Sunnuntaina ei tehtykään sitten mitään muuta kuin pihahommia - niin viinirypäleköynnökset kuin muratit kokivat kovan kohtalon ja kaikki koiran-, kanin- ja metsästyskopit joko purettiin osiin odottamaan juhannuskokkoa tai siirrettiin varaston taakse odottamaan kaatopaikalle lähtöä. Nyt talo näyttää ihan kaljulta, mutta huomattavasti siistimmältä. Nuo kasat nyt ei ole kovin siistejä, mutta suoraan sanoen tuo osa pihaa ei nyt muutenkaan ole mikään ilo silmälle puolilahoine varastoineen (kovasti olen aina tuulisina päivinä toivonut, että varasto luhistuisi tuulen mukana 😀) ja pihalla talvehtineine tramppoineen.


Siinä pihan siivoamisen yhteydessä kolusin myös autotallia ja löysin romujen joukosta Pätkiksen piiskan ja pitihän sitä testata Hikan kanssa. Patukka esiin ja piiska toiseen käteen, en oikein edes tiedä mitä odotin, mutta Hikkahan meni ja nousi piiskan paukutuksesta! Että se osaa olla huvittava pieni otus :D



Maanantaina sitten jännityksellä odotettuihin FMBB tukiepiksiin AgilityAkatemialle. Hiku ei ole ikinä ollut tuolla (mutta Pätkän kanssa treenattiin siellä ihan pennusta lähtien eli minulle tuttu ja turvallinen paikka 😀), joten pääsin vihdoin testaamaan mitä se sanoo ihan vieraassa paikassa ja vielä kisatilanteessa. Jälleen kerran minä sain yksinäni pitää huolen jännittämisestä, Hiku ei tainnut edes huomata - ulkona lenkkeiltiin häntä pystyssä kaahottaen, osattiin odottaa rauhassa ja vaikka en päässyt ennen radalle lähtöä edes "näyttämään" Hikalle mitä ollaan tekemässä (siis käydä hallissa/näyttää esteet/jonkun menevän rataa tms) niin kun astuttiin sisään halliin, ei sillä ollut kyllä mitään epäselvyyttä siitä mitä me oltiin tultu tekemään.

Oltiin taas supermölleissä (mölleihin ikäraja 15 kk eikä siellä olisi edes ollut hypäriä) kaksi rataa ja lisäksi olin ilmoittautunut putkiralliin yhden radan verran. Ekan supermölliradan möhlin vikalle putkelle (toimitsijan mukaan persjättö oli ihan myöhässä minkä takia blokkasin putken suun ja siksi meni ohi putken) mutta toka rata oli nolla (sijoituttiin kakkosiksi). Tosin Hiku otti varaslähdön ja siinäkin persjättö oli myöhässä, olisi vaan pitänyt tehdä molemmat putket takaaleikkauksena, mutta jostain syystä ajattelin että persjättö on turvallisempi... (videolla lähtö on ekalta radalta, loppu videota on tokaa rataa, jossa kuvaaja ei Hikun varastamisen takia ehtinyt ihan alkuun mukaan)

Putkiralli olikin sitten armotonta sähellystä, heti alkuun varmistelin niin, että olin vetää Hikan kokonaan pois linjalta (en tajua miksi, luultavasti putki olisi imenyt itseensä ihan hyvin), sen seurauksena unohdin putkijarrun täysin, jonka takia Hikka taas sinkos ties minne ennenkuin sain sen haltuun ja heitettyä neloselle, sitten olin 5 putken jälkeen taas myöhässä persjättöineni (Hiku tais tulla vähän nilkoille) ja 10 putken suulla hukkasin koko koiran (olin tekemässä persjättöä, mutta sitten päätin keskenkaiken etten teekkään ja samalla unohdin koirankin). Hikka kuitenkin pelasteli sen verran tehokkaasti, että tuloksena 0 ja jälleen sijoituttiin kakkosiksi. Tuomarin roolissa toiminut Juha kyllä ehdotti, että oltaisiin uusittu rata, niin olisi takuulla mennyt paremmin, mutta lannistuin koitoksesta niin, etten enää uskaltautunut radalle 😝.



Mutta ai että tuntui kivalta, muistui taas mieleen miksi aksassa kisaaminen on niin addiktoivaa! Ja Hikan kanssa tulee takuulla olemaan yhtä kivaa kuin Pätkiksen kanssa (ja jos vielä saisi Hikan kanssa kisakontaktit toimimaan paremmin ja ne lähdöt... tää sai kyllä niin olla viimeinen kerta kun annan Hikan varastaa lähdössä, sama kuin omat kisavietit ois katossa :D :D )

Hiku löysi työpäivän aikana aarteen.. Ei ole yhtään suuruudenhullu tuo koira :D


Tänään Saijan treeneissä tehtiin pieniä radanpätkiä - persjättöä, serpentiiniä, takaakiertoa ja vähän valssiakin. Ja loppuun muutama kokonainen puomi (edelleen hyvä).

Kauhea kohina, mutta Pompe näyttää ihan nuorelta tytöltä 💗
Ja niin, pääsiäisen aikaan päästin nyppäämään kevään eka punkkikin - Hikan korvasta. Ties kuinka monta muuta niitä onkaan, kun briardikolmikko kulkee "hieman" ylikasvaneessa turkissa (niinkuin kuvasta näkyy)...