torstai 4. heinäkuuta 2013

Hiphei! Lomalle mars!

Tiistain ageissa tehtiin Pasin johdolla Agility Open (tai jotain, jollain tavalla agirotuun liittyvä rata kuitenkin) agilityrataa:

Ekalla yrittämällä tippui kaksi rimaa ja osa ohjauksista olisi voinut tuntua huomattavasti sujuvimmiltakin. Seuraavalle muutettiinkin sitten ohjauksia niin, että vedon sijaan 8-9 väliin valssi (ja kas kummaa, rima pysyi ylhäällä), 10 jälkeen ohjaus tuli rauhoittaa (Pätkä hakee hyvin kiertoon, turha kiire tiputtaa riman) ja sitten loppuun kaksi sellaista ohjausta mitä en olisi itse tullut kuunaan ajatelleeksi eli 14 putken jälkeen jäin odottamaan ja siitä ennen 15 pieni vekkaus (kohti keppejä) jonka jälkeen oma juoksulinja suoraan 17 taakse (ihmisnuoli?) niin että olin 17 takana odottamassa kun Pätkä tuli kepeiltä, josta persjätöllä loppuun. Pätkä haki ennakko-odotuksista huolimatta tosi hyvin kepit noinkin ja kunhan en pysäyttänyt omaa liikettäni missään vaiheessa (varmistaakseni, että koira varmasti pujottelee loppuun asti) vaan juoksin reippaasti loppuun asti, homma sujui tosi sujuvasti (jos pysäytin liikkeen hetkeksikään, Pätkä tuli helposti ulos toiseksi vimpasta välistä). Nää on aina kivoja nää uudet oivallukset :).



Ja kun nyt kerran agista oli puhe, niin jatketaan vielä hetki. Oltiin nimittäin päästy sunnuntain kisojen lisäksi lauantainakin kameran tähtäimeen, kiva! Tosi harvoin nykyään saa mitään toimintakuvia :).

Jiihaa! Täältä tullaan! 

Kuva: Kati Nieminen

Vähän näyttää siltä, että tämä ei pääty hyvin... :D
Kuva: Kati Nieminen

Ei niin tiukka takaakierto...
Kuva: Kati Nieminen

Se on kontakti! :D
Kuva: Kati Nieminen

Keskiviikkoiltana käväistiin Imphan tottiksissa, jossa otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja tsekkasin missä me mennään tokoilurintamalla.

Mirja liikkuroi Pätkälle seuruut ja kaukot. Kaukot oli jees, joskaan ei yhtään niin säpäkät kuin silloin aikoinaan kun treenattiin. Kokeiltiin luoksetulo pysäytyksellä ja Pätkähän pysähtyi (!). Hyppy-istu-hyppy kuviota hinkattiin sitten kauemmin kun olisi jäänyt mieluummin yytsimään palloa seiso-asennossa. Muutama toisto ja alkoi istuminenkin sujumaan. Eli lopputulemana ei niin katastrofaalista joskaan ei nyt kovin nättiäkään.

Kuva: Kati Nieminen
Momolle ruutua, kiertämisen kautta pysäytyksiä, kaukoja, hyppynouto ja tunnari. Ruuduissa oli toki palkka ruudussa, mutta yllättävän kivasti hakeutui ruudun keskelle, kierrättämällä pysähtyy nätisti seisomaan mutta maahan ei kyllä mene millään, kaukot oli kaameat (ei tule takuulla nousemaan yhteenkään vaihtoon...) ja hyppynouto odotetusti kiva mielentilalta mutta teknisesti karsea :D. Ja sokerina pohjalla toi oman tunnarin, ihme!!

Tara pääsi pikkaisen temppuilemaan ja juoksemaan pallonsa perässä, kun niin kovasti tahtoi. Miten hyvältä tuntuikin nähdä mummeli reippaana sairastelun jälkeen <  3.

Ja tänään sitten alkoi LOMA!! :D.

Loman kunniaksi mentiin Imphan kentälle tokoilemaan. Momo teki hienon tunnarin, ankeat maahanmenot, hienot noudot, ankean ruudun ja siinä se taisi ollakin. Pätkiksen kanssa aloitettiin ihan normi luoksetulolla (läpi), johon treenit sitten tyssäsivätkin. En oikein vieläkään tiedä mitä tapahtui. Tuli vauhdilla luokse ja yhtä vauhdikas palkkaus, jolloin luultavasti kumarruin/kyykistyin tai jotain, jolloin Pätkis onnistui huitaisemaan tassulla silmään...

Lopputulema oli kuitenkin seuraavanlainen:


Sen lisäksi, että olen (jälleen kerran) kovin edustavan näköinen, niin Pätkis ei enää tahdo tulla luokse. Tai siis tulee se, mutta etanavauhtia. Parisen tuntia käytin kaikki mahdolliset keinot, mutta ei auttanut, koira jähmettyy heti kun vain seison paikoillani ja kutsun (muissa tilanteissa tulee oikeinkin vauhdilla luokse). Oikein kiva juttu...

Pari tuntia taukoa ja sitten vielä purut ja Akatemian agit. Puruissa aloitettiin viime kertaisten treenien mukaisesti (perus vietinvaihtoa ilman hallintaa), mutta jatkettiin vielä pienellä pätkällä hallintaa ja päästiin ihan piilollekin. Ihan jees noin kokonaisuutena. Ageissa oli tosi haasteellinen rata, mutta niin vaan selviydyttiin siitäkin. Ihan puhki Pätkis oli treenien jälkeen, mutta ei voi kuin ihmetellä miten hienosti se jaksoi (etenkin nykyisellä kunnollaan ja näillä keleillä) aamupäivän parin tunnin pallojen (ja ties minkä) perässä juoksemissession ja illan treenit siihen päälle < 3.