Kiitämistä ja paikkamakuuta
Maanantaina jälleen agilityakatemian agit. Ilma oli (jälleen) ihan kamala - teki hirveästi mieli jäädä kotiin (etenkin kun tuo Berlingo on aika hutera pienessäkin tuulessa, saatika tuollaisessa myrskyssä), mutta en sitten malttanut. Moni muu oli kuitenkin jäänyt kotiin - Pätkän ja mun lisäksi paikalla oli vain yksi koirakko. Olipa ainakin aikaa tällä kertaa :D. Pätkis veti keppejä taas "hieman" rajunpuoleisesti ja onnistui jossain vaiheessa (lopussa oleviin verkkoihin karvoista kiinni jäätyään) hajottaa kepit kolmeen osaan... Nooh, meni ne kuitenkin sen jälkeen tosi mallikkaastikin.
Eilen EPK:n tottikset teemana paikkamakuu. "Yllättäen" koko päivän paistanut kaunis syysaurinko hävisi samantien kun startattiin auto kohti Vantaata ja matka menikin kaatosateessa, jälleen kerran (ei sillä, koirat olivat kuraojalenkin jäljiltä läpimärkiä, mutta olisihan se kiva edes joskus ajella suotuisissa olosuhteissa)... Pätkälle eka kiekka pelkällä ihmishäiriöllä, tokalla koirahäiriötäkin. Ei mitään mainittavia ongelmia, vilkuili kyllä aina välillä häiriöihin, mutta pääosin makoili kuulemma (itse olin selin ja yritin vastustaa kiusausta kiukuilla koiraa) rauhassa. Hyvin se siis onneksi treenin puutteesta huolimatta muisti homman nimen, huh :). Vähän hyväksikäytin häiriötä muutenkin ja otettiin pari lyhyttä pätkää seuraamista. Seuraaminen oli ok, mutta Pätkän ote etenkin leluun sinkoutuessaan (ja toisaalta ei normaaliin tapaansa pitänyt treenin loputtua lelua autolle asti, vaikka häiriöistä matkaa mm tien ylityksineen olikin, niin silti..) jotenkin häiritsi. Nooh, kattellaan.
Tänään töiden jälkeen saatiin nauttia mielenkiintoisesta, mutta kovin nätistä ilmasta - aurinko paistoi, satoi ja todella selkeitä, kokonaisia sateenkaaria oli välillä jopa kaksinkappalein. Ja kuraojat sen kuin kasvavat - nyt Pätkis pääsee jo ihan oikeasti uimaan niistä isommassa :D. Mutta tulipahan taas toivottua, että käsissä olisi puhelimen sijaan oikea kamera...
Eilen EPK:n tottikset teemana paikkamakuu. "Yllättäen" koko päivän paistanut kaunis syysaurinko hävisi samantien kun startattiin auto kohti Vantaata ja matka menikin kaatosateessa, jälleen kerran (ei sillä, koirat olivat kuraojalenkin jäljiltä läpimärkiä, mutta olisihan se kiva edes joskus ajella suotuisissa olosuhteissa)... Pätkälle eka kiekka pelkällä ihmishäiriöllä, tokalla koirahäiriötäkin. Ei mitään mainittavia ongelmia, vilkuili kyllä aina välillä häiriöihin, mutta pääosin makoili kuulemma (itse olin selin ja yritin vastustaa kiusausta kiukuilla koiraa) rauhassa. Hyvin se siis onneksi treenin puutteesta huolimatta muisti homman nimen, huh :). Vähän hyväksikäytin häiriötä muutenkin ja otettiin pari lyhyttä pätkää seuraamista. Seuraaminen oli ok, mutta Pätkän ote etenkin leluun sinkoutuessaan (ja toisaalta ei normaaliin tapaansa pitänyt treenin loputtua lelua autolle asti, vaikka häiriöistä matkaa mm tien ylityksineen olikin, niin silti..) jotenkin häiritsi. Nooh, kattellaan.
Tänään töiden jälkeen saatiin nauttia mielenkiintoisesta, mutta kovin nätistä ilmasta - aurinko paistoi, satoi ja todella selkeitä, kokonaisia sateenkaaria oli välillä jopa kaksinkappalein. Ja kuraojat sen kuin kasvavat - nyt Pätkis pääsee jo ihan oikeasti uimaan niistä isommassa :D. Mutta tulipahan taas toivottua, että käsissä olisi puhelimen sijaan oikea kamera...
