Hyppelyä

Saatiin kuin saatiinkin raahauduttua eilen agiliitämään. Aika hasardilta tuntui kyllä välillä ajella, kun väsymyksestä (tai muuten vaan alkava dementia... :D) unohtaa yhtäkkiä esimerkiksi miten vilkku toimii, uh. Mutta muutoin pimeissä ja hiljaisemmissa moottoriteissä on jotain lohduttavaa - en olisi vielä hetki sitten uskonut, että tykkään näinkin paljon huristella niillä :).



Aika monta yritystä ja erehdystä taas, mutta saatiin kuitenkin lopulta tehtyä ihan jotain siedettävääkin radalla. Inhottavasti vaan alkaa tulemaan pimeää niin aikaisin, ettei tuolla enää ehdi kunnolla juoksuttaa tyyppejä vapaana. Juuri ja juuri puolipimeässä ehdittiin tällä kertaa pari rundia juosta puoliympyrää.  Ei kovin mukavaa, kun ei näe yhtään onko jostain tulossa muita lämmittelijöitä. Plääh, tyhmä tyhmä talvi taas!

Tänään EPK:n tottikset teemana hyppytekniikka. Ensin sellainen esteviritys, jossa oli esteen edessä kaksi rimaa "kiitoratana" - koira lähetettiin hyppämään siten, että ponnasi siltä kiitoradalta yli. Sitten hyppysarjaa, jossa viisi estettä määrätyn välimatkan päässä toisistaan ja koira lähetetään hyppimään ne putkeen. Jotenkin olin ihan omissa ajatuksissani suurimman osan aikaa, joten teoriat taustalla meni vähän ohi, mutta Pätkällä ainakin oli kivaa :D. Sunnuntaina uudestaan, josko silloin muistaisin keskittyä vähän paremmin asiaan...

Huomiseksi olen buukannut jälleen yhden rivarin esittelykierroksen, tällä kertaa Rajikseen. Sijainti on selkeästi paljon kauempana kuin olen ajatellut ja talokin on vanha (plus jotain outoa siinä on muutenkin). Kuvien perusteella asunto on kuitenkin vaan niiiin nätti ja hintakin on kohtuu edullinen, että on ihan pakko mennä katsomaan. Ja olisihan ne kivat ulkoilumaastot lähellä jos ei muuta. Tosin en tiedä haluanko olla niin lähellä vanhaa kotia - jo ajatus siitä, että joutuisi ajamaan talon ohi, kun siellä asuu joku muu, tuntuu melkoisen pahalta :(. Mutta huomenna sen näkee onko kämppä yhtä kiva kuin kuvissa tai onko se jopa niin kiva, että pitää alkaa miettimään onko miinuspuolet niin isoja kuin nyt tuntuu. Matkaan lähdetään ihan suoraan töistä, joten koirat joutuvat taas istumaan autossa ikuisuuden (pääsevät sentään talolle odottelemaan esittelyn ajaksi) - harmi kun tuohon aikaan on jo niin pimeää, että treenistä/kunnon ulkoilusta saa vain haaveilla, mutta jos ne edes vähäsen saisi kontrolloimatonta liikuntaa, niin hyvä.

Suositut tekstit