Aurinkoinen juhannus
Säätiedotuksista poiketen Rymättylässä vietettiin tänä vuonna ihanan lämmin ja aurinkoinen juhannus. Kokkokin poltettiin monen vuoden tauon jälkeen!
Siinä missä minä nautin lämmöstä, auringosta ja rauhasta tekemättä oikestaan yhtään mitään, koirat nauttivat elämästään perjantaista sunnuntai iltapäivään pääosin vedessä. Mitä nyt välillä hyppivät kallioilta ja vetivät rallia nurmikolla. Pätkis opetteli myös surffaamaan :D
Tara loukkasi valitettavasti perinteiseen tapaan etupäänsä heti perjantaina parin tunnin "me ollaan taas täällä!!" -fiilistelyn jälkeen :(. Ei siis auttanut muu kuin yrittää pitää mummeli levossa ja Rimadylillä lääkittynä. Fiksuna tyttönä Tara osasi ihan itse lepäillä suurimman osan aikaa, mutta kyllä sitäkin piti välillä toppuutella rauhoittumaan ja jättämään vesileikit Pätkän ja Momon hoidettaviksi.
Momo oli normaali rasittava itsensä - yritti hukuttaa Pätkää, ei kuunnellut mitään, haukkui ensimmäisen yönä maalaismörköjä kurinalaisen tunnollisesti ja kaikenlisäksi oli varastamassa ruokaa aina kun silmä vältti (sterilisaation myötä siitä on tullut aivan sairaan ahne..). Mutta kyllä se taisi myös nauttia olostaan, vaikka aiheuttikin minulle enemmän kuin yhden harmaan hiuksen taas...
Ehdottomasti onnellisin juhannuksen viettäjä oli kyllä takuulla Pätkis. Tyyppi veti ihan koko jussin rallia pitkin tiluksia, polskutteli, leikki, ihmetteli ja oli vain niin kovin onnellinen pojanviikari. Että sen viilettämistä on kiva katsella - etenkin kun se ehtii välillä kuunnella käskyjäkin :D.
Ai niin, mikä parhainta tässä juhannuksessa - matka Rymättylään oli ensimmäinen pidempi ajomatkani. Ikinä. Menomatka oli melkoisen jännää (vähän oli perillä kädet ja jalat krampissa jännittämisestä :D), mutta kun kotimatkalla sain siskon kyytiin, sujui matka huomattavasti nopeammin ja kivuttomammin. Nyt on sekin kynnys korkattu, joten ehkä sitä uskaltautuu tien päällä kohta uudelleenkin :).
Siinä missä minä nautin lämmöstä, auringosta ja rauhasta tekemättä oikestaan yhtään mitään, koirat nauttivat elämästään perjantaista sunnuntai iltapäivään pääosin vedessä. Mitä nyt välillä hyppivät kallioilta ja vetivät rallia nurmikolla. Pätkis opetteli myös surffaamaan :D
Tara loukkasi valitettavasti perinteiseen tapaan etupäänsä heti perjantaina parin tunnin "me ollaan taas täällä!!" -fiilistelyn jälkeen :(. Ei siis auttanut muu kuin yrittää pitää mummeli levossa ja Rimadylillä lääkittynä. Fiksuna tyttönä Tara osasi ihan itse lepäillä suurimman osan aikaa, mutta kyllä sitäkin piti välillä toppuutella rauhoittumaan ja jättämään vesileikit Pätkän ja Momon hoidettaviksi.
Momo oli normaali rasittava itsensä - yritti hukuttaa Pätkää, ei kuunnellut mitään, haukkui ensimmäisen yönä maalaismörköjä kurinalaisen tunnollisesti ja kaikenlisäksi oli varastamassa ruokaa aina kun silmä vältti (sterilisaation myötä siitä on tullut aivan sairaan ahne..). Mutta kyllä se taisi myös nauttia olostaan, vaikka aiheuttikin minulle enemmän kuin yhden harmaan hiuksen taas...
Ehdottomasti onnellisin juhannuksen viettäjä oli kyllä takuulla Pätkis. Tyyppi veti ihan koko jussin rallia pitkin tiluksia, polskutteli, leikki, ihmetteli ja oli vain niin kovin onnellinen pojanviikari. Että sen viilettämistä on kiva katsella - etenkin kun se ehtii välillä kuunnella käskyjäkin :D.
Ai niin, mikä parhainta tässä juhannuksessa - matka Rymättylään oli ensimmäinen pidempi ajomatkani. Ikinä. Menomatka oli melkoisen jännää (vähän oli perillä kädet ja jalat krampissa jännittämisestä :D), mutta kun kotimatkalla sain siskon kyytiin, sujui matka huomattavasti nopeammin ja kivuttomammin. Nyt on sekin kynnys korkattu, joten ehkä sitä uskaltautuu tien päällä kohta uudelleenkin :).
