perjantai 19. marraskuuta 2010

Kohti uutta alkua

Maanantaiaamuna jatkettiin tottelemisten merkeissä. Pätkälle pari liikkeestä seisomista. Odottaa melkoisen kiihkeänä palkaansa, joten palasin nyt ihan viereen asti ennen palkkaamista (tätä ennen olen heittänyt palkan jokusen askeleen ennen kun olen palannut takaisin Pätkän kohdalle). Otettiin myös luoksetulon pysäytystä vähän eri tavalla (tähän asti olen kokeillut pelkällä äänellä, nyt otin käden mukaan) ja hitto vie sehän pysähtyy ihan eri tavalla. Pysähtyy myös pelkällä käden heilautuksella. Eikä edes ennakoi niin pahasti tällä tavoin. Jei, jatketaan tällä tavoin ja katsotaan josko tällä tulisi hyvä! Paikkamakuu meni tällä kertaa melkoisen puihin. Ensin Pätkis nousi melko pian, josta palautus takaisin maahan. Sitten Momo lähti jostain syystä hirveällä vimmalla paikaltaan kohti aitaa. Ja Pätkis tietenkin perään. Tästä Momo melkoisen kovalla otteella takaisin paikoilleen, Pätkis hieman vähemmällä rähinällä - hieno pieni Tara oli pysynyt koko ajan paikoillaan. Tämän jälkeen pysyivätkin sitten hyvin ihan hyvän pituisen ajan. Tytöt saivat vähän seuraamista, Tara kakeja ja Momo yhden luoksarin pysäytyksillä (aivan sairaan hieno!!).



Tiistaina pidin kotityöpäivän ja aamu alkoi tottelemisella. Ensin sisällä metallia maksapasteijapalkalla - kaikki olivat ihan täpinöissään. Pikku Pätkis tosin kyllä selkeästi paras kolmikosta, ote, vauhti ja palautusasento, kaikki ihan priimaa, on se vaan niin *sydän*! Ulkona tytöille hyppynoudot ja Pätkän kanssa tarkistettiin avon hypyn tila (vakaa :D). Pätkälle vähän noutoja ja nyt muistin ottaa niitä myös tuossa autokatoksessa, kun siinä on asfalttipohja, niin näkee vaikuttaako kolahdus tai kova pohja mihinkään. No ei vaikuttanut :D. Jatkettiin luoksariharjoituksia. Tara teki aivan sikamakeat läpijuoksut (tämäkin on Taralle iso juttu, kun se on pitkän aikaa himmaillut), patukkapalkalle. Ihmeiden aika ei ole ohi... Pätkiksen kanssa tehtiin pysähdyksiä pelkän käden kanssa ja kyllä se vaan pysähtyy kuin seinään. Hienoista himmailua tosin on (vaikka laukalla vielä tuleekin) ennen pysähtymistä, joten veitsenterällä kyllä ollaan koko ajan. Toisaalta se näyttää oppineen erottaneen toisistaan tokon (hiiit) ja pk (tänne) luoksetulokäskyt (tai sitten se lukee taas hirveän hyvin mun eleitä). Kun otin loppuun läpijuoksun tänne käskyllä se tuli ihan täysiä ilman himmailuja. Jos tuo tokon luoksari pysyy laukalla eikä vaikuta vastaisuudessakaan pk luoksetuloon, niin ehkä se saa ollakin hieman hitaampi. Mutta katsellaan. Jos nyt edes saisi sen jonkinlaiseen kuntoon. Tytöt saivat myös vähän kakeja (Pätkä oli saanut omansa jo sisällä, kun kinusi lelunsa kanssa niin sinnikäästi tekemistä heti heräämiseni jälkeen). Loppuun taas paikkamakuu, joka meni tällä kertaa ihan mallikkaasti, nyt päästiin ehkä jo minuuttiin palkkausten välillä.

Päivälla alkoi uhkaavasti pyryttää, mutta onneksi lakkasi ennen kuin piti lähteä ajelemaan. Eli päästiin kuin päästiinkin agitreeneihin tällä viikolla! Ja tuli myös tehtyä ajamisessa uusia saavutuksia - ajoin nimittäin Citymarketin parkkihalliin, ihan itse! Oikeasti, en olisi ikinä uskonut uskaltavani seikkailemaan autolla (ja ajotaidoillani) parkkihalliin, mutta niin sinne vaan tuli soljahdettua :D. Tein myös elämäni ensimmäisen ohituksen (tosin se oli vain traktori, mutta silti :D).

Mutta, niihin treeneihin. Tehtiin kaksi radanpätkää ja välissä otettiin Pätkän kanssa keppejä. Otin ensin taas keskeltä verkot pois ja muut hieman erilleen. Kun ei edelleenkään ollut ongelmia, olin rohkea (sekä ahne :D) ja otin kaikki muutkin verkot ihan kokonaan pois. Jättäen vain alun ja lopun verkot. Eikä mitään ongelmaa! Tästä innostuneena kokeilin eri ohjauskulmista ja lopulta ihan mini "radanpätkääkin". Kaikki meni hieeeennosti! On se vaan hieno pikkumies! Lopulta kokeilin "radanpätkää" väärinpäin (siis toisinpäin, kun ollaan vielä kertaakaan otettu ilman verkkoja) ja tässä meni vähän plörinäksi (jo sisäänmenossa itseasiassa, joten voipi olla että rytmi sekosi tuosta ja siksi meni plörinäksi). Eli seuraavaksi voisi tehdä lähetyksiä kepeille ilman verkkoja toisin päin. Ensin taas keskeltä pois ja sitten vaikeuttaen.

Otettiin myös kontakteja puomilla ja A:lla sivusta heittämällä. Puomilla lähinnä vain häiriöitä liikkeellä (eli siis spurttailin eteen ja taakse ja sivulle Pätkän nokkiessa) ja A:lla sitten vähän vaativampaa. A:n edessä oli hyppyeste, jonka taakse jätin pallon. Heitin Pätkän nokkimaan ja tein häiriöspurtteja kohti estettä (pari kertaa piti palauttaa, pallon vetovoima oli vaan liikaa), nyt myös häiriötä äänellä (hyp). Pari kertaa meinasi lähteä liikkeelle "hyp":stä, mutta lopulta suostui uskomaan, ettei tässäkään pääse nokkimasta kuin vasta "tule" käskyllä.

Eilen oli tarkoitus vapaapäivän kunniaksi tehdä viimeiset jäljet, mutta aamulla ikkunasta ulos kurkatessani piti todeta, ettei niin taida käydä - lunta oli aivan järkyttävät määrät ja lisää tuli koko ajan. Taisi meidän jälkikausi sitten olla siinä. Plääh. Mutta jotain uutaa kivaa omassakin elämässä kuitenkin tapahtui eilen. VVO:lta tuli pari päivää sitten asuntotarjous kahdesta noin 50 neliön kaksiosta Suurpellossa, marraskuun alussa valmistuneesta talosta. Käytiin äidin kanssa eilen (minä ajoin hirveässä lumipyryssä ja loskassa ensin Leppävaaraan, Sellon parkkihalliin (!!) , sieltä Suurpeltoon ja sieltä takaisin Leppävaaran kautta kotiin, ruuhka-aikaan - vähänkö olin ylpeä itsestäni ja jo hengissä selviämisestä :D) katsomassa asuntoja ja toiseen tykästyin yllättävänkin paljon. Se sitten varattiin ja kun viralliset asiat on saatu alta pois, niin sinne sitten muutetaan aika pian. Hirveän haikeaa ja surullista mutta kyllä tätä on jo odotettukin - uuden elämän alku!