maanantai 4. lokakuuta 2010

Se on terve!

Eilen lähdettiin Pätkän kanssa aamuvarhaisella kohti Kirkkonummea ja "onko koirastasi suojeluun" testiä. Toki paljon mieluummin olisin mennyt tilaisuuteen, jossa Pätkää olisi vahvistettu vieraiden (miesten) kanssa leikkimisen suhteen, sillä sitä se tarvitsisi eikä testiä. Testitilanteesahan ei tueta/vahvisteta koiraa, vaan tehdään melkein päinvastaista, kun yritetään saada niistä ominaisuuksista selvää. Ja Pätkän ongelmakohdathan olivat selvillä jo aiemmilta kerroilta. Mutta uteliaisuuttani piti nyt kuitenkin lähteä katsomaan. Tosin aamulla oli hyvin lähellä, että olisin jäänyt kotiin. Pätkän korva on muutaman viime päivän ajan alkanut vaivaamaan uudelleen (ensin se vain kutisi ja näytti helpottavan kun laitoin tippoja) ja aamulla kurkkaus korvaan sai karvat pystyyn. Vasemmassa korvassa on punaisia "laikkuja", joista näyttää olevan iho kokonaan "syöpynyt" (paremman sanan puutteessa) pois ja pelkkä korvan koskettaminen sattui. Ei kiva, ei hyvä :(. Lisäksi ulkona oli jälleen hirveä sumu, jonka vuoksi pitkä ajomatka ei houkuttanut yhtään. Lähdettiin kuitenkin matkaan ja selvittiin hengissä perille sumusta ja navigaattorin ihmereitityksestä huolimatta.



Perillä ajattelin vain katsella muiden testit, mutta lopulta Pätkäkin joutui kaikesta huolimatta testattavaksi. Itseään huomattavasti vaisumpi se tietty oli, mutta siitä huolimatta olin positiivisesti yllättynyt. Marcin taannoisista treeneistä oli varmaan apua, sillä Pätkis uskalsi lähteä sätkimättä leikkiin ja pysyi tyynyssä vaikka maalimies heilutteli pamppuakin. Tietty ote alkoi paineen kasvaessa elää, huonontua (jossain vaiheessa olikin sitten kiinni vain hampaiden kärjillä...) ja siirtyä yhä enemmän tyynyn sivuun. Ei ihan ollut meidän juttu, eikä mitään uusia oivalluksiakaan tuonut, mutta tulipahan tehtyä. Nyt on sekä äippä että (kaksi) poika(a) testattu, harmi kun ei tullut otettua Pätkän tai ihanan leppoisan Mara-pojan testiä videolle, olisi voinut verrata Momon testiin (joka silloin aikoinaan videoitiin). Videokamera oli kyllä mukana, mutta olin varmaan niin shokissa Pätkiksen korvalöydöksestä ja sumuisesta ajomatkasta, etten tajunnut kaivaa sitä esiin koko aikana.

Kaikki kuvat löytyvät tuolta: http://pirpanat.kuvat.fi/kuvat/Treenit+ja+muuta+yleist%E4/Onko+koirastasi+suojeluun+3.10.2010/

Testailuiden jälkeen siirryttiin seuraavaan paikkaan ottamaan pikainen näyttelytreeni - juostiin ympyrää (kiva kun pääsi puuttumaan Pätkän kiihtymiseen), seistiin ja kopeloitiin koiria. Sitten pientä tottelemista, Pätkis oli edelleen kovin vaisu tekemisessään ja autossakin se vain makasi apaattisena (ei todellakaan normaalia Pätkää..). Muiden lähdettyä jatkettiin vielä Annan poppoon kanssa pellolle juoksuttamaan Pätkää ja Mellaa. Pätkis piristyi silminnähden päästyään lähikontaktiin Mellan kanssa. Väsähti kyllä paljon nopeammin kuin normaalisti, mutta silti ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö nuori rakkaus olisi kestänyt välimatkaa ja pitkää eroa - Pätkis oli kuin sulaa vahaa Mellan edessä *söpistelyhymppä*. Noiden kahden kaunista liikkumista olisi voinut katsoa vaikka kuinka kauan!

Kaikki humputtelukuvat tuolta: http://pirpanat.kuvat.fi/kuvat/Syksy+2010/Mella+ja+P%E4tk%E4+3.10.2010/

Tänään oli sitten vuorossa se, mitä ollaan kauhulla odotettu - lonkkakuvat. Lähdettiin aamukuuden jälkeen huristelemaan kohti Kankaanpäätä, Ventelää sekä muuta veljeskatrasta. Piinaavan odotuksen päätteeksi alustavaksi tuomioksi saatiin B:n lonkat, nollan kyynärät ja puhdas selkä/niska/olat!!! Nyt odotellaan vielä kennelliiton tuomiota, mutta kyllä näin alustavakin tieto helpotti hysteriaa kummasti. Mikä mukavinta, koko muu veljeskatras näytti yhtä hyvältä tai paremmalta (mukana olivat Pätkiksen lisäksi Aapo, Juksu, Mara, Nemo ja Tähkä - supersuloinen Keltsikin oli mukana, mutta vain kerjäämässä rapsutuksia)!