Lomakuulumisia
Ainakin alkuloman teema taisi olla uiminen, muodossa jos toisessa. Jos ei luonnonvesissä niin sitten ojissa tai uimaloissa. Vähän harmittaa, ettei olla vieläkään löydetty sopivan etäisyyden päästä kotoa niin rauhallista uittopaikkaa, että viitsisi ottaa mukaan koko köörin. Ilmeisesti vaihtoehtona olisi vain veneen nostopaikkoja tai sitten paikallinen hiekkakuoppa, joka taas on niin suosittu, että siellä ei kovin suurella todennäköisyydellä pääsisi uimaan omassa rauhassa... Mutta onneksi on uimalat. Ja nuo ojat :D
Heti ensimmäisenä virallisena lomapäivänä lähdettiin Vierumäelle. Meidän piti olla siellä vain maanantaista keskiviikkoon, mutta yllättäen tykkäsinkin niin, että kun mahdollisuus tuli niin jatkettiin majailua työnantajan möksässä koko viikon. Niin ihanaa juosta ja kävellä niin paljon kuin sielu sietää ja siihen päälle polskia luonnonvesissä enemmän kuin varmaan vuosiin. Niin ahdasta tuolla oli, ettei kauheasti viitsinyt edes aikaisin aamusta pitää koiria vapaana, mutta kivoja remmilenkkimaastoja ja uimaan pääsi aina kuin siltä tuntui.
Hikalla on hassu tapa mennä uimaan ihan tasaiseltakin kunnon loikalla:
Mutta osaa se nauttia polskimisesta ihan rauhallisestikin. Varsinainen vesipeto :)
Just ennen reissuun lähtöä Hikka kävi antamassa verta ja reissun aikana saatiin jo tuloksetkin (TGA negatiivinen). Eipä tartte senkään osalta huolehtia.
Reissusta kotiuduttua Hikalla oli Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssin vika kerta. Ei mitään uutta edelliseen kertaan - takapäätä pitää vahvistaa, ei pääse mihkään. Sunnuntaina kuitenkin vahvisteltiin vaan etupäätä kun mentiin taas tuohon melkein naapurin uimalaan polskimaan. Tyypit kyllä niin tykkää paikasta, harmi vaan että allas on sen verran pieni ettei koko konkkaronkkaa viitsi/voi ottaa mukaan.
Tiistaina katkaistiin puolentoista viikon treenitauko ja suunnattiin hallille. Lomafiiliksissä ei huvita tehdä mitään ikävää (kuten sitä puomia...) joten tehtiin vaan hauskoja rallatteluja
Keskiviikkona uudestaan hallille Annamarin kanssa. Ei tehty mitään erityistä, keppejä hinkutettiin vähäsen ja löytyi pitkästä aikaa lähestymiskulma, missä Hiku teki kerta toisensa jälkeen virheen (meni sisään väärästä välistä). Tietty videota ei ole ja seuraavana päivänä kun olisi ollut aikaa kuvailla niin rataa oli muutettu enkä onnistunut saamaan samaa virhettä enää esiin.
Torstaina iltapäivästä Hyvinkäälle uimaan, kun alkoi sunnuntain uimisten jälkeen niin harmittamaan Momon puolesta. Ja onneksi mentiin - Momo niin kovin tykkäsi! Ja jaksoi uida innokkaasti koko puolituntisen Hikan perässä :D. Momohan oli alkukesästä jotenkin vähän väsähtänyt ja kerran kävi niin, ettei se päässyt jyrkästä ojasta omin voimin ylös. Olin jo varma, että nyt Momo alkaa nopeasti heikkenemään Taran lähdön jälkeen, mutta ei onneksi, on nyt loman aikana vetreytynyt eikä enää tietoakaan mistään ongelmista takapäässä tai muualla.
Illaksi vielä Hikan kanssa Turkuun viimeiselle Tanja Kurikan treenikerralle. Tällä kertaa en ihan niin hirveästi säheltänyt, tosin otettiin osa meidän treenivuorosta keppejä, kun halusin kokeilla vieraita (vino)keppejä vauhdista. Samalla tuli huomattua, että olen niin kauheasti aina kannustanut Hikkaa kepeillä (kepkepkep, menemenemene tms), että kun kokeiltiin ohjaamista ihan hiljaa niin Hiku menikin epävarmaksi. Pitää siis muistaa pitää pää kiinni heti sisäänmenon merkkauksen jälkeen...
Seuraavat kolme päivää oli oikeastaan vaan mun omaa lomailua Tallinnassa ja siellä sun täällä, mutta
maanantaina sitten taas hallille. Edelleenkään en jaksanut tehdä mitään "oikeaa", joten hubbailulinjalla (irtoamista) mentiin tälläkin kertaa. Jostain syystä Hikulla oli ekaa kertaa sitten juhannuksen ihan mahdottomasti vaikeuksia vikan välin kanssa (tuo missä kepeiltä lähtee pitkä irtoamispätkä), joten laitoin lopulta ohjurit vikaan väliin koko lopputreeniksi (myös toiseen suuntaan). Ja muistin harjoitella sitä hiljaa olemista! :D
Tiistaina oli täti -päivä ihanien siskontyttöjen kanssa, mutta keskiviikkona taas hallille aamusta. Kepeissä ei ollut tällä kertaa enää ongelmia vaikka vedätin kuinka ja vihdoin sain myös tehtyä jotain puomiin liittyvää. Yksi kentistä on tehty pupsitreenejä varten ja tehtiin siellä matalalla puomilla mattoon osumisia. Edes tosi helpot ei aina onnistunut...
Keskiviikkona sain suristeltua Momon ja Pätkiksen turkit Lidlin vanhalla koneelle vähän inhimillisempään kuosiin. Kauhean nättejä nuo ei kyllä nyt ole, jälki oli kaikkea muuta kuin tasaista - Hikka varasti huomaamattani parhaimman "mitan" ja jouduin leikkaamaan loput turkeista suoraan terällä...
Torstaina ja perjantaina tehtiin vain muodon vuoksi pikkurataa, muutoin puuhasteltiin pupsipuomin kanssa. Torstaina tuli jokseenkin selväksi, että ongelma on se, että Hiku on ihan kiinni namialustassa/automaatissa/targetissa. Vaikka piilotin sen, niin jää "silmillä kiinni", kierrokset nousee ja matto unohtuu. Perjantaina tein sitten niin, että namit tuli vuoron perään targetilta tai heittämällä. Saas nähdä. Osumia ainakin alkaa tulemaan enemmän...
Torstaina saatiin ihan übersuloisia vieraita kun Pipsa tuli käymään Nitan kanssa. Hiku tykkäsi kovasti kun sai kokoistaan seuraa ja opetti pupsille ainakin kuraojien ihanuuden :D
Lauantaina aamusta selasin herättyäni facebookia ja huomasin, että I-HAHilla olisi epikset aamupäivästä. Hikun ikä riittäisi vihdoin mölleihinkin, mutta kun missään ei ole hyppäriä ja tuo meidän puomiprojekti kestää varmaan vielä tuhat vuotta, niin vaihtoehtona oli taas vain supermöllit. Muuten en olisi jaksanut ajella melkein tuntia suuntaansa putkirallatuksen takia, mutta kun I-HAHin kenttä on meille vieras hiekkakenttä (me hienostellaan vaan keinonurmella halleissa :D) ja kaikenlisäksi auton joutuu jättämään tosi kauaksi eikä meillä ole just nyt häkkiäkään (= koira joutuu hengaamaan hälinän keskellä ilmoittautumisista lähtien) niin sen verta monta uutta kokemusta kokeiltavaksi, että pitihän se sitten lähteä.
Hiksutin ei hämääntynyt mistään uudesta, mutta mulla oli ongelmia saada se oikeaan päähän putkea. Välttelen takaaleikkauksia viimeiseen asti, mutta ehkä ne monessa tapauksessa toimisi paremmin kuin joku muu vaihtoehto (enkä olisi itse tajunnut ellei Sanna olisi vinkannut, että vois olla järkevämpi jäädä ulkoreunalle :P) kun olen kuitenkin aina auttamattomasti myöhässä ja ohjaukset on enempi huitomisia kuin oikeita ohjauksia... Vika rata oli melkoista varmistelua, mutta sain kuin sainkin koiran oikeaan päähän putkea ja sillä Hiku voitti supermöllien medit ylivoimaisesti nopsimmalla ajalla (tulokset).
Loppuun tän kesän kestoärsytys - tuolla "meidän" pelloilla käy niin älyttömästi jäljestäjiä, että ei tartte treenata omia koiria lainkaan, Hiku varsinkin karkaa jäljestämään itsenäisesti pitkiä pätkiä ja on takuulla just tuon takia taas vähän pullahtanut... :D
Heti ensimmäisenä virallisena lomapäivänä lähdettiin Vierumäelle. Meidän piti olla siellä vain maanantaista keskiviikkoon, mutta yllättäen tykkäsinkin niin, että kun mahdollisuus tuli niin jatkettiin majailua työnantajan möksässä koko viikon. Niin ihanaa juosta ja kävellä niin paljon kuin sielu sietää ja siihen päälle polskia luonnonvesissä enemmän kuin varmaan vuosiin. Niin ahdasta tuolla oli, ettei kauheasti viitsinyt edes aikaisin aamusta pitää koiria vapaana, mutta kivoja remmilenkkimaastoja ja uimaan pääsi aina kuin siltä tuntui.
Hikalla on hassu tapa mennä uimaan ihan tasaiseltakin kunnon loikalla:
Mutta osaa se nauttia polskimisesta ihan rauhallisestikin. Varsinainen vesipeto :)
 |
| Hikka löysi kätevän tähystyspaikan :D |
Just ennen reissuun lähtöä Hikka kävi antamassa verta ja reissun aikana saatiin jo tuloksetkin (TGA negatiivinen). Eipä tartte senkään osalta huolehtia.
Tiistaina katkaistiin puolentoista viikon treenitauko ja suunnattiin hallille. Lomafiiliksissä ei huvita tehdä mitään ikävää (kuten sitä puomia...) joten tehtiin vaan hauskoja rallatteluja
Keskiviikkona uudestaan hallille Annamarin kanssa. Ei tehty mitään erityistä, keppejä hinkutettiin vähäsen ja löytyi pitkästä aikaa lähestymiskulma, missä Hiku teki kerta toisensa jälkeen virheen (meni sisään väärästä välistä). Tietty videota ei ole ja seuraavana päivänä kun olisi ollut aikaa kuvailla niin rataa oli muutettu enkä onnistunut saamaan samaa virhettä enää esiin.
Torstaina iltapäivästä Hyvinkäälle uimaan, kun alkoi sunnuntain uimisten jälkeen niin harmittamaan Momon puolesta. Ja onneksi mentiin - Momo niin kovin tykkäsi! Ja jaksoi uida innokkaasti koko puolituntisen Hikan perässä :D. Momohan oli alkukesästä jotenkin vähän väsähtänyt ja kerran kävi niin, ettei se päässyt jyrkästä ojasta omin voimin ylös. Olin jo varma, että nyt Momo alkaa nopeasti heikkenemään Taran lähdön jälkeen, mutta ei onneksi, on nyt loman aikana vetreytynyt eikä enää tietoakaan mistään ongelmista takapäässä tai muualla.
Illaksi vielä Hikan kanssa Turkuun viimeiselle Tanja Kurikan treenikerralle. Tällä kertaa en ihan niin hirveästi säheltänyt, tosin otettiin osa meidän treenivuorosta keppejä, kun halusin kokeilla vieraita (vino)keppejä vauhdista. Samalla tuli huomattua, että olen niin kauheasti aina kannustanut Hikkaa kepeillä (kepkepkep, menemenemene tms), että kun kokeiltiin ohjaamista ihan hiljaa niin Hiku menikin epävarmaksi. Pitää siis muistaa pitää pää kiinni heti sisäänmenon merkkauksen jälkeen...
Seuraavat kolme päivää oli oikeastaan vaan mun omaa lomailua Tallinnassa ja siellä sun täällä, mutta
maanantaina sitten taas hallille. Edelleenkään en jaksanut tehdä mitään "oikeaa", joten hubbailulinjalla (irtoamista) mentiin tälläkin kertaa. Jostain syystä Hikulla oli ekaa kertaa sitten juhannuksen ihan mahdottomasti vaikeuksia vikan välin kanssa (tuo missä kepeiltä lähtee pitkä irtoamispätkä), joten laitoin lopulta ohjurit vikaan väliin koko lopputreeniksi (myös toiseen suuntaan). Ja muistin harjoitella sitä hiljaa olemista! :D
Tiistaina oli täti -päivä ihanien siskontyttöjen kanssa, mutta keskiviikkona taas hallille aamusta. Kepeissä ei ollut tällä kertaa enää ongelmia vaikka vedätin kuinka ja vihdoin sain myös tehtyä jotain puomiin liittyvää. Yksi kentistä on tehty pupsitreenejä varten ja tehtiin siellä matalalla puomilla mattoon osumisia. Edes tosi helpot ei aina onnistunut...
Keskiviikkona sain suristeltua Momon ja Pätkiksen turkit Lidlin vanhalla koneelle vähän inhimillisempään kuosiin. Kauhean nättejä nuo ei kyllä nyt ole, jälki oli kaikkea muuta kuin tasaista - Hikka varasti huomaamattani parhaimman "mitan" ja jouduin leikkaamaan loput turkeista suoraan terällä...
Torstaina ja perjantaina tehtiin vain muodon vuoksi pikkurataa, muutoin puuhasteltiin pupsipuomin kanssa. Torstaina tuli jokseenkin selväksi, että ongelma on se, että Hiku on ihan kiinni namialustassa/automaatissa/targetissa. Vaikka piilotin sen, niin jää "silmillä kiinni", kierrokset nousee ja matto unohtuu. Perjantaina tein sitten niin, että namit tuli vuoron perään targetilta tai heittämällä. Saas nähdä. Osumia ainakin alkaa tulemaan enemmän...
Torstaina saatiin ihan übersuloisia vieraita kun Pipsa tuli käymään Nitan kanssa. Hiku tykkäsi kovasti kun sai kokoistaan seuraa ja opetti pupsille ainakin kuraojien ihanuuden :D
Lauantaina aamusta selasin herättyäni facebookia ja huomasin, että I-HAHilla olisi epikset aamupäivästä. Hikun ikä riittäisi vihdoin mölleihinkin, mutta kun missään ei ole hyppäriä ja tuo meidän puomiprojekti kestää varmaan vielä tuhat vuotta, niin vaihtoehtona oli taas vain supermöllit. Muuten en olisi jaksanut ajella melkein tuntia suuntaansa putkirallatuksen takia, mutta kun I-HAHin kenttä on meille vieras hiekkakenttä (me hienostellaan vaan keinonurmella halleissa :D) ja kaikenlisäksi auton joutuu jättämään tosi kauaksi eikä meillä ole just nyt häkkiäkään (= koira joutuu hengaamaan hälinän keskellä ilmoittautumisista lähtien) niin sen verta monta uutta kokemusta kokeiltavaksi, että pitihän se sitten lähteä.
Hiksutin ei hämääntynyt mistään uudesta, mutta mulla oli ongelmia saada se oikeaan päähän putkea. Välttelen takaaleikkauksia viimeiseen asti, mutta ehkä ne monessa tapauksessa toimisi paremmin kuin joku muu vaihtoehto (enkä olisi itse tajunnut ellei Sanna olisi vinkannut, että vois olla järkevämpi jäädä ulkoreunalle :P) kun olen kuitenkin aina auttamattomasti myöhässä ja ohjaukset on enempi huitomisia kuin oikeita ohjauksia... Vika rata oli melkoista varmistelua, mutta sain kuin sainkin koiran oikeaan päähän putkea ja sillä Hiku voitti supermöllien medit ylivoimaisesti nopsimmalla ajalla (tulokset).
Loppuun tän kesän kestoärsytys - tuolla "meidän" pelloilla käy niin älyttömästi jäljestäjiä, että ei tartte treenata omia koiria lainkaan, Hiku varsinkin karkaa jäljestämään itsenäisesti pitkiä pätkiä ja on takuulla just tuon takia taas vähän pullahtanut... :D
