Priimaa pukkaa!

Viikko sitten maanantaina koitti kauan (ja kauhulla) odotettu päivä - Hikka kävi Mevetissä perusteellisessa läpivalaisussa ja samalla roplattiin myös polvet. Aika pitkään tuli huokaistua helpotuksesta, kun eläinlääkärin alustava arvio näytti tältä:

Eikä tulos tuosta lopulta onneksi muuttunut mihinkään Kennelliitossa, joten tästä eteenpäin uskalletaan treenata ja puuhastella huoletta 💓. 

Muutoin ollaan käyty normisti Saijalla ja AgilityAkatemiassa treenaamassa ja viikonloppuna vihdoin piiitkästä aikaa myös omatoimitreenaamassa. Ei ollut Hiku unohtanut keppejä reilun kuukauden tauon aikana, vaikka niin vähän pelkäsinkin :D

Lauantai vietettiin Hikan kanssa Who Bites the Best -tapahtumassa ihastelemassa koiraurheilua parhaimmillaan ja vähän myös kannustamassa Petriä, joka oli siellä maalimiehenä. Hikun kanssa on kyllä niin helppoa kulkea, mikään ei onnistunut tälläkään kertaa hetkauttamaan ja väsyn iskiessä vetäytyi hienosti ihan itse penkin alle nukkumaan. 

Jäljellä ei olla hetkeen oltu, mutta viime viikolla näyttää kaksi peltoa ajetun alas, joten eiköhän me ihan kohta päästä taas nuuskuttelemaan. Mutta ihanat nuo ajellut pellot on ilman jälkiäkin, kesä 💗