Rakastettava kiusankappale
Torstaina briardit sai kesätukat. Taran nyhersin itse fiskarseilla, mutta Momo ja Pätkä pääsi Annan käsittelyyn. Momo nuortui välittömästi ihan silmissä, vetelee sellaisia varsanloikkia pihalla, että pois alta kaikki Hikkaa pienemmät... Pätkistä taas näytti pari ekaa päivää vähän ahdistavan ne valtavat roikkuvat pallit, jotka varmaan tuntuu aikalailla erilaisilta kun ei ole karvoja edessä. Mutta nyt sekin on jo oma itsensä. Tara nyt on taas ollut hurjan pirtsakkana jo ennen parturointia, viuhahtelee välillä lenkeillä ohi sellaista vauhtia, että olen sekoittanut sen Momoon tai Pätkään 😆.
Perjantaina käväistiin aamusta hallilla ottamassa ihan vähän vaan keppejä, keinua ja puomia. Kun Hiku nyt on "hieman" pulleassa kunnossa, niin ajattelin josko uskaltaisi jo palkata puomilla namien sijaan lelulla. Ei ollut ehkä niin hyvä idea, meinaan pomppu palasi tosi vahvana takaisin, vaikka vähennettiin matkaa, vauhtia ja lelun etäisyyttä...
Sunnuntaina heräsin siihen, että Hikka nakersi Taran päällä (!) olevan Back on Trackin loimen lukkoa, että se osaakin olla kertakaikkisen röyhkeä! Aamulenkilläkin kävi vähän huono tuuri, kun pikkulinnun perässä pellolla spurttaileva Hiku törmäsi rusakkoon ja sitten lähtikin ihan kunnon jahti käyntiin. Pupu onnistui hävittämään Hikan jonnekin metsänrajaan, mutta sen jälkeen Hiku (ja briardit perässä) juoksenteli vailla järjen hiventä pitkin peltoa ties kuin kauan.
Hikan supersunnuntai jatkui iltapäivällä Saijan pentu-ja junnupäivän merkeissä. Ja mikä parasta, Oomi -sisko osallistui myös! Teemana oli ainakin poispäinkäännöksiä ja irtoamisia. Tehtiin myös väliin pari A:ta ja puomia.
Treenien jälkeen lähdettiin vielä lenkille Oomin kanssa. Hiku, joka on aina tullut kaikkien kanssa toimeen, näytti lenkin aikana vähän erilaisen puolen itsestään. Meni meinaan tosi helposti herne nenään (resursseista) ja pari kertaa yllätin sen itseteosta tönimästä (?! 😳) Oomia ja sen jälkeen jäykistelemästä/murisemasta siskolleen - ihan näytti siltä, että olisi haastanut riitaa ihan tahallaan. Melkoinen kiusankappale ettenkö sanoisi!
Uimassakin siskokset kävi pikaiseen (ojassa). Himppasen oli ehkä liian kylmää (lenkin aikana satoi aina välillä lunta..), sen verran kauan Hiku arpoi muiden kuin tassujen kastelemista. Mutta oli kyllä melkoisen viihdyttävää, kun Hiku vihdoin uimahyppäsi kepin perässä ojaan, Oomi täysin samalla tyylillä perään ja takaisin samalla tyylillä mutta eri järjestyksessä 😀.
Eilen sitten hajosi auto. Pääsin ihan ilman ongelmia töistä Lempolan ostarille, käväisin pikapikaa ostamassa koirille jauhelihaa ja kun yritin käynnistää Fiorinoa, ei tapahtunut mitään. Tai ilmastointi hurahti käyntiin ja merkkivalot kyllä syttyi, mutta moottori ei päästänyt pihaustakaan. Onneksi Petri oli jo kotona, joten ei tarttenut kävellä kilometritolkulla kotiin ja saatiin hinausauto hakemaan auton korjaamolle illalla. Korjaamolla ehtivät tsekata vian vasta torstaina, sen ajan olen Petrin auton tai kyydin varassa. Onneksi työt voi tehdä etänä... ja tietty Momo kehitti (toivottavasti vain) pissatulehduksen ma-ti välisenä yönä. Oli taas melkoista säätämistä mutta onneksi lähilääkäri on vain jonkun 3-4 km päässä! Ja muutenkin tykkään niiin tuosta lääkäristä - aivan ihana asenne ja lähestyminen eläimiin ja hoitoon, kun on tottunut vuosien varrella yhä räikeämpään rahastukseen ihan pientenkin vaivojen osalta.
Saatiin onneksi Petrin auto käyttöön myös illaksi ja päästiin treeneihinkin Hikun kanssa. Tehtiin paria erilaista pientä rataa ja Saija taas korjasi Hikun keinun. Kun olen yrittänyt opettaa järjellistä keinua (seisomalla keinun päässä namin kanssa) Hiku on oppinut vain ennakoimaan ja himmailee aina siinä kohtaa kun keinu laskeutuu. Nyt parilla toistolla palasi menemään vauhdilla keinun päähän ja sen jälkeen itsenäisesti (myös niin että oikeasti odotti kontaktilla vapautusta). Ja onnistui myös hypyn kautta lähettämällä, jei!
 |
| Hetki ennen keväistä lumisadetta... |
Perjantaina käväistiin aamusta hallilla ottamassa ihan vähän vaan keppejä, keinua ja puomia. Kun Hiku nyt on "hieman" pulleassa kunnossa, niin ajattelin josko uskaltaisi jo palkata puomilla namien sijaan lelulla. Ei ollut ehkä niin hyvä idea, meinaan pomppu palasi tosi vahvana takaisin, vaikka vähennettiin matkaa, vauhtia ja lelun etäisyyttä...
Sunnuntaina heräsin siihen, että Hikka nakersi Taran päällä (!) olevan Back on Trackin loimen lukkoa, että se osaakin olla kertakaikkisen röyhkeä! Aamulenkilläkin kävi vähän huono tuuri, kun pikkulinnun perässä pellolla spurttaileva Hiku törmäsi rusakkoon ja sitten lähtikin ihan kunnon jahti käyntiin. Pupu onnistui hävittämään Hikan jonnekin metsänrajaan, mutta sen jälkeen Hiku (ja briardit perässä) juoksenteli vailla järjen hiventä pitkin peltoa ties kuin kauan.
Hikan supersunnuntai jatkui iltapäivällä Saijan pentu-ja junnupäivän merkeissä. Ja mikä parasta, Oomi -sisko osallistui myös! Teemana oli ainakin poispäinkäännöksiä ja irtoamisia. Tehtiin myös väliin pari A:ta ja puomia.
Treenien jälkeen lähdettiin vielä lenkille Oomin kanssa. Hiku, joka on aina tullut kaikkien kanssa toimeen, näytti lenkin aikana vähän erilaisen puolen itsestään. Meni meinaan tosi helposti herne nenään (resursseista) ja pari kertaa yllätin sen itseteosta tönimästä (?! 😳) Oomia ja sen jälkeen jäykistelemästä/murisemasta siskolleen - ihan näytti siltä, että olisi haastanut riitaa ihan tahallaan. Melkoinen kiusankappale ettenkö sanoisi!
Uimassakin siskokset kävi pikaiseen (ojassa). Himppasen oli ehkä liian kylmää (lenkin aikana satoi aina välillä lunta..), sen verran kauan Hiku arpoi muiden kuin tassujen kastelemista. Mutta oli kyllä melkoisen viihdyttävää, kun Hiku vihdoin uimahyppäsi kepin perässä ojaan, Oomi täysin samalla tyylillä perään ja takaisin samalla tyylillä mutta eri järjestyksessä 😀.
 |
| Bongaa Hikka :D |
