Pientä pintaremppaa vol1
Jotta muistiin jäisi tästä urakasta edes jotain (toiveissa on, että tämä ajanjakso unohtuu armeliaasti hyyyvin pian koettelemuksen päätyttyä :D ), niin ajattelin päivittää projektin etenemistä tänne, vaikka noin yleensä ei hirveästi tulekaan poikettua karvaisesta teemasta. Harmittavan huonosti ollaan muistettu ottaa "ennen" kuvia, vaikka niin alunperin pitikin tehdä, joten tässä vaiheessa pitää tyytyä lähinnä välivaihe kuviin (ja toivottavasti jossain vaiheessa "jälkeen" kuviin...).
Alusta asti oli selvää, että pinnat pitää rempata ennen kuin päästään kunnolla muuttamaan. Budjetti oli/on ihan minimaalinen, joten tehdään kaikki itse ja mottona on pärjätä maalilla niin pitkälle kuin mahdollista :D.
Muutettiin siis toukokuun viimeinen päivä, jolloin oli myös minun asuntoni luovutus, Petri tyhjensi omaansa vielä melkein viikon sen jälkeen eli päästiin kunnolla talon kimppuun vasta reilusti kesäkuun puolella.
Projekti aloitettiin repimällä irti lähes jokaisessa huoneessa ollut puolipaneeli (varmaan kaikissa sateenkaaren väreissä..). Lisäksi tuhottiin pikkuolkkarissa ja nykyisessä vaatehuoneessa olleet kiinteät kaapit, nykyisen työhuoneen jakanut (paneeleilla kuorrutettu) kaappiviritys ja revittiin alas verhokiskoja piilottelevat paneelihässäkät.
Lähtötilanne pikkuolkkarissa oli tämä (kuvat myyntiesitteestä):
(Pää) olkkarissa näytti tältä:
Ja työhuone/alkovitila oli tällainen (työhuone jäi tuonne vihreiden paneeleiden peittämän kaapin taakse):
Ja sitten päästiin sutimaan maalia! Urakka alkoi (pää)olkkarin ja keittiön kellertävän paneelikaton maalaamisella valkoiseksi, josta siirryttiin sujuvasti olkkareiden, makkarin/työhuoneen ja keittiön lattioiden maalaamiseen. Kaikki lattiat siis maalattiin Betoluxilla valkoiseksi, paitsi keittiön lattia (lähes) mustaksi. Osa lattioista olisi ollut ihan ok kunnossa (ja mieluusti olisin säästänyt keittiön ja olkkarin lattiat sellaisenaan), mutta kun esmes keittiössäkin oli useampaa erilaista/ikäistä lattiaa iloisesti sikinsokin, niin maalaaminen tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta (lue: halvemmalta kuin lattioiden vaihtaminen).
Musta valikoitui keittiöön/ruokailutilaan siksi, että ajateltiin sen olevan helpompi lian näkymisen suhteen kuin valkoinen, mutta aika nopsaan kävi ilmi, ettei se ihan niin sitten ollutkaan (eli jossain vaiheessa on edessä uusi maalausurakka, mutta hetken aikaa nyt ainakin yritetään kestää ja suojataan lattiaa vaan enempi matoilla)...
Maalaaminen sujui itsessään oikein näppärästi (jopa minulta), mutta se haju oli melkoinen ja kuivumisen kanssa sai olla todella kärsivällinen, kokonaan kuiva maalattu lattia on vasta kk päästä maalaamisesta, vaikka sukkasillaan sillä voikin tepsutella jo seuraavana päivänä. Ollaankin eletty tosi pitkään lattiat pahveilla peitettynä.
Kesän aikana maalailin vielä työhuoneen/vaatehuoneen, pikkuolkkarin ja ala-aulan katot valkoisiksi. Makkarissa ja tuulikaappi/eteisessä oli valmiiksi valkoinen laminaattikatto, joka sai kelvata sellaisenaan.
Varsinaisen olkkarin vieressä oli siis alunperin makkari, mutta mietittiin jo asuntoesittelyssä, että se olisi kiva yhdistää olkkariin. Makkarin ja olkkarin välistä oviaukkoa siis suurennettiin niin, että kyse on käytännössä yhdestä isosta tilasta (jonka voi kuitenkin tarvittaessa vielä muuttaa huoneeksi). Tietty kaikki ei mennyt tämän(kään) suhteen ihan niinkuin Strömsössä, kun seinästä löytyi yllättäen kiinteä kannatinpalkki. Palkkia kävi ihmettelemässä useampi ammattilainen ja kun kaikki antoivat vihreää valoa, pätkäistiin palkki oviaukon kohdalta reippaasti pois.
Molempien olkkareiden paneeleiden/kaappien alta paljastui todella huonokuntoiset seinät (isoja ammottavia reikiä tai pelkkä harkko), joten seuraava ylläri oli se, että jouduttiin (eli Petri joutui :P) levyttämään seinät näistä tiloista kokonaan uusiksi.
Samoin jouduttiin levyttämään keittiön/ruokailutilan viereinen eteistila, koska siellä ei paneelin alla ollut muuta kuin palkkeja. Toisaalta ihan jees olkkarin suhteen - mitä enemmän uusia levyjä, sitä vähemmän tapettien repimistä :P Täällä kun noita erilaisia tapettejakin oli niin esillä kuin päällekäinkin vaikka millä mitalla - kukkaa, raitaa ja ties mitä kuvioita iloisesti sekaisin.
Mutta on sitä tapettien repimistä silti ollut aivan liikaa... Olkkarista lähti portaikon ja vastakkaisen seinän (kukalliset pastelli)tapetit ja työhuoneen kolme kerrosta tapettia lähti vasta monen päivän taistelun jälkeen. Olkkarissa on edelleen jonkin verran tapettia jäljellä, kun huonekorkeus tuli vastaan tällaiselle pätkälle... Makkarin tapetit onneksi lähti todella helposti, muuten olisi ehkä tullut hermoromahdus :D
Tapettien repimisen jälkeen Petri pystytti entiseen makkarin ja työhuoneen väliin jäävään vähän turhaan alkovitilaan seinän vaatehuonetta varten ja samalla piti siirtää makkarin oviaukkoa himpun verran vasemmalle, että kiva leveä oviaukko säilyisi. Sen jälkeen sainkin sitten tasoittaa ja maalata makkarin, työhuoneen ja vaatehuoneen seiniä. Vaatehuoneeseen tosin jätin pienen pläntin vanhaa tapettia (laiskuuttani varmaan eniten..).
Petrin ollessa viikon maalimiesleirillä maalasin hetken mielijohteesta kauhean tumman ja synkän lastenhuoneen tummasta puusta valkoiseksi. Siihen upposi kolme tuskaista päivää kun laminaatti (?) seinä antoi periksi telan alta, mutta lopputuloksena on paljon isomman ja valoisemman oloinen huone. Jossain vaiheessa huone on tarkoitus rempata kunnolla, mutta siihen asti tuo välttää paremmin kuin se entinen pimeä luola.
Eikä siitä mennyt kauaa, kun sain päähäni maalata myös takkahuoneen kulahtaneet kellertävän puunväriset puupaneelit. Ja kun seinät ja katto oli maalattu, niin -80 luvun keltatiilinen takka näytti tietty entistä karseemmalta. Takka oli alunperin tarkoitus slammata valkoisella, mutta en vaan sitten pystynyt odottamaan, vaan töpsöttelin takkaan (ja samalla ihanan vaaleanvihreään oveen) tummanharmaan maalin pintaan. Nyt vaan pitäisi vielä tehdä jotain noille kaakeleille (ja vaihtaa ihanat ruskeat pistorasiat...valitettavasti muunlaisia ei täältä juur löydy..), mutta tehdään se näillä näkymin vasta kylppärirempan yhteydessä.
Yhtäläinen päähänpisto oli myös maalata ulko-ovi ja tuulikaappi/eteinen. Alkoi niin häiritsemään kellertävät paneeliseinät (ja -80 luvun ruskea metalliovi), kun niihin oli suora näkymä asuintiloista (irrotettiin tuulikaapin ja asuintilojen välistä sellainen "kaunis" haitariovi, jonka jälkeen on ollut käytännössä yhtenäistä tilaa eteisen/ruokailutilan kanssa). Nyt kun siellä(kin) on tummaa harmaata pinnoissa niin näkymä tuntuu paljon yhtenäisemmältä mustan lattian kanssa, vaikka onkin vielä ihan kesken. Eikä lika toivottavasti näy niin äkkiä kuin vaaleammissa pinnoissa :P
Ja sitten meidän murheenkryyniin eli keittiöön. Kaiken pahan alku ja juuri. Alunperin se näytti tältä (myyntiesitteen kuvat):
Alkuperäinen tarkoitus oli vain vaihtaa kaapinovet, koska rungot olivat valkoiset ja ikäänsä nähden kohtuullisen hyväkuntoiset. Ajeltiin yhtenä perjantaina Hämeenlinnaan Suomen Ylijäämävarastoon, josta löytyi oikeanlaiset ovet oikeanlaiseen hintaa. Valitettavasti näytemallia ei ollut juuri hyllyssä, joten myyjä lupasi tilata uuden mallin ja ottaa siitä kuvia ja lähettää meille, ettei tarvitse tehdä tilausta ihan sokkona. Nooh, ensin odoteltiin viikkotolkulla niitä kuvia ja kun ne lopulta tuli ja tehtiin tilaus niin yhtäkkiä hinta oli noussut lähes puolella... Eipä tullut sitten pieneen mieleenkään ostaa tuolta yhtään mitään vaan tilattiin samana iltana Ikean keittiö. Ilman mitään sen kummempia keittiösuunnitelmia ja romuttaen alkuperäisen budjetin täysin... Nooh, sattuuhan näitä.
Ongelmat keittiön kanssa ei loppunut tähän. Petri sai kiinnittää niin ylä- kuin alakaapit seinään useampaan otteeseen ennenkuin ne näyttivät edes sinnepäin järkeviltä. Ja kun se ongelma oli selvitetty, kohdattiin ehkä suurin haaste tähän asti. Keittiötaso. Oltiin jo valittu Ikeasta ihan ok betonijäljitelmä laminaattitaso, mutta kun kuultiin että toimitus kestäisi 6 viikkoa, päätettiin valita ihan oikea betonitaso (hintaero ei kovin suuri ollut). Ja toki tehdä se ihan itse... Materiaalit hankittiin täältä.
Kaikki meni oikein mallikkaasti ihan siihen asti kunnes huomattiin, että maali (haluttiin enemmän mustaan taittava kuin ihan perus betoninharmaata) oli tarttunut tosi epätasaisesti. Ilmeisesti syypää oli liiallinen hiominen tai vain epätasainen hiominen, harmaassa eroja ei olisi niin näkynyt, mutta musta osoittautui (tässäkin) armottomaksi. Noh, kun mikään ei pelastanut tilannetta niin löydettiin googlettamalla ratkaisuksi Weberin lattiatasoite tms. Aluksi se näyttikin pelastavan tilanteen kunnes kävi ilmi, että tasoon oli jäänyt outoja kohoumia, joissa pintakin näytti ihan erilaiselta kuin muualla.
Hemmetin hemmetti. Nyt kokeillaan viikonloppuna hioa möykkyjä pois ja toivoa hartaasti ettei enempää säätöä tarttisi. Liesituulettimen puoleinen taso on kuitenkin onneksi nyt ihan ok näköinen.
Kaikki säätäminen keittiön kanssa tarkoittaa sitä, että meidän olkkari näyttää edelleen tältä.
Siellä on kaikki keittiön kaappien ovet ja sisälmykset. Ja hirveä kasa kaikenlaista pahviroskaa. Toistaalta onpa ollut ainakin helppo tila maalailla huonekaluja, kesän aikana on tullut maalattua ainakin pari tuolia, yksi pöytä ja lipasto.
Kun keittiö ja olkkari on saatu jollekin mallille niin senkin jälkeen jäljelle jää vielä kylppäri/sauna ja koirahuone/kodinhoitotila ja joskus hamassa tulevaisuudessa ainakin yläkerran wc ja terassin rakentaminen niin, että puhkaistaan keittiöstä/ruokailutilasta pariovilla sisältä kulku sinne. Ja tietty ihan älytön kasa kaikkea viimeisteltävää kuten listoja, ovenpieliä, kaiteita, ikkunanpokia, katkaisimia, portaiden pinnoittamista yms. Huonekaluista ja sisustamisesta nyt puhumattakaan. Mehän ollaan eletty lähes koko tämä aika ilman huonekaluja, sänky saatiin kannettua sisään viimeisellä kesälomaviikolla ja sen jälkeen ollaan kannettu tavaraa pikkuhiljaa sisään (odottamaan lopullista sijoituspaikkaansa makkarissa ja työhuoneessa...).
Mutta jokatapauksessa, kunhan vaan saadaan keittiö käyttökuntoon niin sen jälkeen täällä pystyy elämään kohtuu normaalisti. Sitä odotellessa siis :D
Ensi kesänä sitten pitäisi alkaa tekemään jotain pihalle ja piharakennuksille, nyt ainoa mitä olen siellä tehnyt on nurmikon ajelu, mitä onkin ollu kyllä ihan riittävästi. Meidän puoli hehtaaria nurmikkoa kasvaa niin nopeasti, että olen joutunut ajamaan sen melkein kaksi kertaa viikossa ja yhteen kertaan menee ainakin puoli päivää.. Kateellisena olen katsellut, kun naapuri hurauttaa omansa päältäajettavalla :P
Niin ja aita pystytettiin talkoilla juhannuksena sen ainoan naapurin vastaiselle rajalle, mutta sekin on jäänyt viimeistelemättä eikä siitä hirveästi ole iloa ilman porttia (tiellä kulkee jonkin verran lenkkeilijöitä, joten ilman porttia ei täysin vapaasti uskalla koiria pihalle jättää yksinään). Jossain vaiheessa olisi tarkoitus aidata loput tontista sen portin lisäksi. Sitä ennen purolle johtava ryteikkö pitäisi saada raivattua, mutta se onnistuu toivottavasti paremmin syksymmällä, kun kasvusto ei ole ihan niin tiheätä kuin kesällä.
Mutta hei, meidän pihalla on kirsikkapuu, joka oli ihan punaisenaan marjoja (ennenkuin linnut ehtivät syödä ne kaikki..), iso ja tuottelias pensasmustikka, kaikenvärisiä viinimarjoja, karviaisia, erilaisia omenoita ja jopa viinirypäleköynnös! Ja tosi nätti, keväästä syksyyn kukkiva vanha kukkapenkki, jonka olen (merkkailevien Pätkiksen ja Inton avustuksella) varmaan onnistunut jo tuhoamaan, kun en ole yhtään osannut/ehtinyt sitä hoitaa...
Alusta asti oli selvää, että pinnat pitää rempata ennen kuin päästään kunnolla muuttamaan. Budjetti oli/on ihan minimaalinen, joten tehdään kaikki itse ja mottona on pärjätä maalilla niin pitkälle kuin mahdollista :D.
Muutettiin siis toukokuun viimeinen päivä, jolloin oli myös minun asuntoni luovutus, Petri tyhjensi omaansa vielä melkein viikon sen jälkeen eli päästiin kunnolla talon kimppuun vasta reilusti kesäkuun puolella.
Projekti aloitettiin repimällä irti lähes jokaisessa huoneessa ollut puolipaneeli (varmaan kaikissa sateenkaaren väreissä..). Lisäksi tuhottiin pikkuolkkarissa ja nykyisessä vaatehuoneessa olleet kiinteät kaapit, nykyisen työhuoneen jakanut (paneeleilla kuorrutettu) kaappiviritys ja revittiin alas verhokiskoja piilottelevat paneelihässäkät.
Lähtötilanne pikkuolkkarissa oli tämä (kuvat myyntiesitteestä):
(Pää) olkkarissa näytti tältä:
Ja työhuone/alkovitila oli tällainen (työhuone jäi tuonne vihreiden paneeleiden peittämän kaapin taakse):
Ja sitten päästiin sutimaan maalia! Urakka alkoi (pää)olkkarin ja keittiön kellertävän paneelikaton maalaamisella valkoiseksi, josta siirryttiin sujuvasti olkkareiden, makkarin/työhuoneen ja keittiön lattioiden maalaamiseen. Kaikki lattiat siis maalattiin Betoluxilla valkoiseksi, paitsi keittiön lattia (lähes) mustaksi. Osa lattioista olisi ollut ihan ok kunnossa (ja mieluusti olisin säästänyt keittiön ja olkkarin lattiat sellaisenaan), mutta kun esmes keittiössäkin oli useampaa erilaista/ikäistä lattiaa iloisesti sikinsokin, niin maalaaminen tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta (lue: halvemmalta kuin lattioiden vaihtaminen).
Musta valikoitui keittiöön/ruokailutilaan siksi, että ajateltiin sen olevan helpompi lian näkymisen suhteen kuin valkoinen, mutta aika nopsaan kävi ilmi, ettei se ihan niin sitten ollutkaan (eli jossain vaiheessa on edessä uusi maalausurakka, mutta hetken aikaa nyt ainakin yritetään kestää ja suojataan lattiaa vaan enempi matoilla)...
Maalaaminen sujui itsessään oikein näppärästi (jopa minulta), mutta se haju oli melkoinen ja kuivumisen kanssa sai olla todella kärsivällinen, kokonaan kuiva maalattu lattia on vasta kk päästä maalaamisesta, vaikka sukkasillaan sillä voikin tepsutella jo seuraavana päivänä. Ollaankin eletty tosi pitkään lattiat pahveilla peitettynä.
Kesän aikana maalailin vielä työhuoneen/vaatehuoneen, pikkuolkkarin ja ala-aulan katot valkoisiksi. Makkarissa ja tuulikaappi/eteisessä oli valmiiksi valkoinen laminaattikatto, joka sai kelvata sellaisenaan.
Varsinaisen olkkarin vieressä oli siis alunperin makkari, mutta mietittiin jo asuntoesittelyssä, että se olisi kiva yhdistää olkkariin. Makkarin ja olkkarin välistä oviaukkoa siis suurennettiin niin, että kyse on käytännössä yhdestä isosta tilasta (jonka voi kuitenkin tarvittaessa vielä muuttaa huoneeksi). Tietty kaikki ei mennyt tämän(kään) suhteen ihan niinkuin Strömsössä, kun seinästä löytyi yllättäen kiinteä kannatinpalkki. Palkkia kävi ihmettelemässä useampi ammattilainen ja kun kaikki antoivat vihreää valoa, pätkäistiin palkki oviaukon kohdalta reippaasti pois.
Molempien olkkareiden paneeleiden/kaappien alta paljastui todella huonokuntoiset seinät (isoja ammottavia reikiä tai pelkkä harkko), joten seuraava ylläri oli se, että jouduttiin (eli Petri joutui :P) levyttämään seinät näistä tiloista kokonaan uusiksi.
 |
| tässä näkyy tuo ohut kiinteä kannatinpalkkikin |
Samoin jouduttiin levyttämään keittiön/ruokailutilan viereinen eteistila, koska siellä ei paneelin alla ollut muuta kuin palkkeja. Toisaalta ihan jees olkkarin suhteen - mitä enemmän uusia levyjä, sitä vähemmän tapettien repimistä :P Täällä kun noita erilaisia tapettejakin oli niin esillä kuin päällekäinkin vaikka millä mitalla - kukkaa, raitaa ja ties mitä kuvioita iloisesti sekaisin.
Mutta on sitä tapettien repimistä silti ollut aivan liikaa... Olkkarista lähti portaikon ja vastakkaisen seinän (kukalliset pastelli)tapetit ja työhuoneen kolme kerrosta tapettia lähti vasta monen päivän taistelun jälkeen. Olkkarissa on edelleen jonkin verran tapettia jäljellä, kun huonekorkeus tuli vastaan tällaiselle pätkälle... Makkarin tapetit onneksi lähti todella helposti, muuten olisi ehkä tullut hermoromahdus :D
Tapettien repimisen jälkeen Petri pystytti entiseen makkarin ja työhuoneen väliin jäävään vähän turhaan alkovitilaan seinän vaatehuonetta varten ja samalla piti siirtää makkarin oviaukkoa himpun verran vasemmalle, että kiva leveä oviaukko säilyisi. Sen jälkeen sainkin sitten tasoittaa ja maalata makkarin, työhuoneen ja vaatehuoneen seiniä. Vaatehuoneeseen tosin jätin pienen pläntin vanhaa tapettia (laiskuuttani varmaan eniten..).
 |
| Makkari perällä, oikealla vaatehuoneen ovi, vasemmalle työhuone. Ja puolivalmiit koiraportit. |
 |
| Työhuone, joka toimii tällä hetkellä lähinnä varastona.. |
 |
| Vaatehuonetta, varastona sekin tällähetkellä. Oveksi on tarkoitus tulla jossain vaiheessa "ladonovi-liukuovi" |
Eikä siitä mennyt kauaa, kun sain päähäni maalata myös takkahuoneen kulahtaneet kellertävän puunväriset puupaneelit. Ja kun seinät ja katto oli maalattu, niin -80 luvun keltatiilinen takka näytti tietty entistä karseemmalta. Takka oli alunperin tarkoitus slammata valkoisella, mutta en vaan sitten pystynyt odottamaan, vaan töpsöttelin takkaan (ja samalla ihanan vaaleanvihreään oveen) tummanharmaan maalin pintaan. Nyt vaan pitäisi vielä tehdä jotain noille kaakeleille (ja vaihtaa ihanat ruskeat pistorasiat...valitettavasti muunlaisia ei täältä juur löydy..), mutta tehdään se näillä näkymin vasta kylppärirempan yhteydessä.
Yhtäläinen päähänpisto oli myös maalata ulko-ovi ja tuulikaappi/eteinen. Alkoi niin häiritsemään kellertävät paneeliseinät (ja -80 luvun ruskea metalliovi), kun niihin oli suora näkymä asuintiloista (irrotettiin tuulikaapin ja asuintilojen välistä sellainen "kaunis" haitariovi, jonka jälkeen on ollut käytännössä yhtenäistä tilaa eteisen/ruokailutilan kanssa). Nyt kun siellä(kin) on tummaa harmaata pinnoissa niin näkymä tuntuu paljon yhtenäisemmältä mustan lattian kanssa, vaikka onkin vielä ihan kesken. Eikä lika toivottavasti näy niin äkkiä kuin vaaleammissa pinnoissa :P
Ja sitten meidän murheenkryyniin eli keittiöön. Kaiken pahan alku ja juuri. Alunperin se näytti tältä (myyntiesitteen kuvat):
Alkuperäinen tarkoitus oli vain vaihtaa kaapinovet, koska rungot olivat valkoiset ja ikäänsä nähden kohtuullisen hyväkuntoiset. Ajeltiin yhtenä perjantaina Hämeenlinnaan Suomen Ylijäämävarastoon, josta löytyi oikeanlaiset ovet oikeanlaiseen hintaa. Valitettavasti näytemallia ei ollut juuri hyllyssä, joten myyjä lupasi tilata uuden mallin ja ottaa siitä kuvia ja lähettää meille, ettei tarvitse tehdä tilausta ihan sokkona. Nooh, ensin odoteltiin viikkotolkulla niitä kuvia ja kun ne lopulta tuli ja tehtiin tilaus niin yhtäkkiä hinta oli noussut lähes puolella... Eipä tullut sitten pieneen mieleenkään ostaa tuolta yhtään mitään vaan tilattiin samana iltana Ikean keittiö. Ilman mitään sen kummempia keittiösuunnitelmia ja romuttaen alkuperäisen budjetin täysin... Nooh, sattuuhan näitä.
Ongelmat keittiön kanssa ei loppunut tähän. Petri sai kiinnittää niin ylä- kuin alakaapit seinään useampaan otteeseen ennenkuin ne näyttivät edes sinnepäin järkeviltä. Ja kun se ongelma oli selvitetty, kohdattiin ehkä suurin haaste tähän asti. Keittiötaso. Oltiin jo valittu Ikeasta ihan ok betonijäljitelmä laminaattitaso, mutta kun kuultiin että toimitus kestäisi 6 viikkoa, päätettiin valita ihan oikea betonitaso (hintaero ei kovin suuri ollut). Ja toki tehdä se ihan itse... Materiaalit hankittiin täältä.
Kaikki meni oikein mallikkaasti ihan siihen asti kunnes huomattiin, että maali (haluttiin enemmän mustaan taittava kuin ihan perus betoninharmaata) oli tarttunut tosi epätasaisesti. Ilmeisesti syypää oli liiallinen hiominen tai vain epätasainen hiominen, harmaassa eroja ei olisi niin näkynyt, mutta musta osoittautui (tässäkin) armottomaksi. Noh, kun mikään ei pelastanut tilannetta niin löydettiin googlettamalla ratkaisuksi Weberin lattiatasoite tms. Aluksi se näyttikin pelastavan tilanteen kunnes kävi ilmi, että tasoon oli jäänyt outoja kohoumia, joissa pintakin näytti ihan erilaiselta kuin muualla.
Hemmetin hemmetti. Nyt kokeillaan viikonloppuna hioa möykkyjä pois ja toivoa hartaasti ettei enempää säätöä tarttisi. Liesituulettimen puoleinen taso on kuitenkin onneksi nyt ihan ok näköinen.
 |
| vanhasta päästy eroon |
 |
| uusien asettelua |
 |
| taso hiomapölyn peitossa, mutta villinnäköinen se oli ilmankin pölyä.. |
 |
| Pelastusyritys puolessavälissä... |
 |
| O-ou... |
Siellä on kaikki keittiön kaappien ovet ja sisälmykset. Ja hirveä kasa kaikenlaista pahviroskaa. Toistaalta onpa ollut ainakin helppo tila maalailla huonekaluja, kesän aikana on tullut maalattua ainakin pari tuolia, yksi pöytä ja lipasto.
Kun keittiö ja olkkari on saatu jollekin mallille niin senkin jälkeen jäljelle jää vielä kylppäri/sauna ja koirahuone/kodinhoitotila ja joskus hamassa tulevaisuudessa ainakin yläkerran wc ja terassin rakentaminen niin, että puhkaistaan keittiöstä/ruokailutilasta pariovilla sisältä kulku sinne. Ja tietty ihan älytön kasa kaikkea viimeisteltävää kuten listoja, ovenpieliä, kaiteita, ikkunanpokia, katkaisimia, portaiden pinnoittamista yms. Huonekaluista ja sisustamisesta nyt puhumattakaan. Mehän ollaan eletty lähes koko tämä aika ilman huonekaluja, sänky saatiin kannettua sisään viimeisellä kesälomaviikolla ja sen jälkeen ollaan kannettu tavaraa pikkuhiljaa sisään (odottamaan lopullista sijoituspaikkaansa makkarissa ja työhuoneessa...).
Mutta jokatapauksessa, kunhan vaan saadaan keittiö käyttökuntoon niin sen jälkeen täällä pystyy elämään kohtuu normaalisti. Sitä odotellessa siis :D
Ensi kesänä sitten pitäisi alkaa tekemään jotain pihalle ja piharakennuksille, nyt ainoa mitä olen siellä tehnyt on nurmikon ajelu, mitä onkin ollu kyllä ihan riittävästi. Meidän puoli hehtaaria nurmikkoa kasvaa niin nopeasti, että olen joutunut ajamaan sen melkein kaksi kertaa viikossa ja yhteen kertaan menee ainakin puoli päivää.. Kateellisena olen katsellut, kun naapuri hurauttaa omansa päältäajettavalla :P
Niin ja aita pystytettiin talkoilla juhannuksena sen ainoan naapurin vastaiselle rajalle, mutta sekin on jäänyt viimeistelemättä eikä siitä hirveästi ole iloa ilman porttia (tiellä kulkee jonkin verran lenkkeilijöitä, joten ilman porttia ei täysin vapaasti uskalla koiria pihalle jättää yksinään). Jossain vaiheessa olisi tarkoitus aidata loput tontista sen portin lisäksi. Sitä ennen purolle johtava ryteikkö pitäisi saada raivattua, mutta se onnistuu toivottavasti paremmin syksymmällä, kun kasvusto ei ole ihan niin tiheätä kuin kesällä.
Mutta hei, meidän pihalla on kirsikkapuu, joka oli ihan punaisenaan marjoja (ennenkuin linnut ehtivät syödä ne kaikki..), iso ja tuottelias pensasmustikka, kaikenvärisiä viinimarjoja, karviaisia, erilaisia omenoita ja jopa viinirypäleköynnös! Ja tosi nätti, keväästä syksyyn kukkiva vanha kukkapenkki, jonka olen (merkkailevien Pätkiksen ja Inton avustuksella) varmaan onnistunut jo tuhoamaan, kun en ole yhtään osannut/ehtinyt sitä hoitaa...
 |
| Viinirypäleköynnös, joka pitäisi repiä irti/siirtää, kun on kovaa vauhtia kasvamassa kiinni talon rakenteisiin. |
