Kevättä kohti

Ollaan vasta maaliskuun alkupuolella, mutta jotenkin on ihan hirveästi kevättä rinnassa, aurinkoisen viikonlopun (takuuvarmasti ensimmäinen sitten viime vuoden!) jäljiltä melkein yli omien tarpeiden :D.

Perjantaina hurautettiin Saukkolaan katsastamaan minulleitselle potentiaalista pyöreidenvuosien (iiik!) lahjaa, maisemat olivat hurjan kauniit, mutta kun poislähtiessä jäin ensin jumiin ja sitten killumaan kumpareen reunalle luultavasti unohdetaan koko homma, liian traumaattista :P.




Onneksi apu löytyi lähistöltä (Annamari osasi peruuttaa huomattavasti paremmin...) ja päästiin jatkamaan matkaa kohti Pusulaa ja Annamarin uusia hoodseja. Ihan mielettömästi silmäniloa niin matkanvarrella kuin perillä! Tarakin tuntui olevan kovin onnellinen reissulainen löydettyään Taon ja Pepin luita järsittäväksi (meillä nuo ovat olleet pannassa Pätkiksen kotiutumisesta lähtien), vaikka näin reissun jälkeen onkin sitten ollut jäykempi kuin varmaan ikinä :(.




Eilen nilkka sai fyssarilta luvan elää jälleen ihan normaalia elämää ja tänään uskaltauduttiinkin juoksemaan vähän pidempi matka. Nilkka on edelleen kunnossa, joten JIPPII!! :D. Melkein yhtä mukavaa on se, että Pätkis on vetänyt taas ihan normaalisti eli ehkä se ei olekkaan niin rikki kuin olen mielessäni maalaillut... Rikkinäisestä puheenollen, vetovyö otti ja laukesi tänään ihan ilman mitään syytä (kesken normaalin juoksuvauhdin, ei rykäisyjä ei mitään...). Lukko vain napsahti auki ja Pätkis sinkosi eteenpäin kuin tykin suusta (ja toki edessä ja takana oli koiria ja sivulla autoja..), onneksi ei käynyt kuinkaan - Pätkis tuli luokse eikä jäänyt auton alle tai lähtenyt tervehtimään vastaantulevaa koiraa. Tuon jälkeen vyö toimi ihan moitteetta, mutta kovin suuri luotto ei siihen enää ole...

Aamusta käväistiin purutreeneissä tekemässä perussettiä ja kun viikolla ollaan oltu myös Akatemian ageissa (olin jänishousu ja himmailin niin, että oli kyllä melkoisen tylsää..), niin viime aikaiseen tekemiseen nähden ihan supertehokas viikko :P.

Suositut tekstit